Keittiön ikkunasta näkyy omenapuun oksilla roikkuvat
mehevät omenat, oivat piirakkavärkit.
Siihen kuvaan sopi hyvin omenapiirakan kaipuu
sekä parasta ennen päiväyksen saavuttanut kermaviilipurkki jääkaapissa.
Lempeä omenapiirakan tuoksu,
lämmin piirakka sekä vaniljainen kiisseli kanelisokerisella pinnalla
tuntuivat tänään juurikin sopivalle maku-ja tuoksunautinnolle.
Suorastaan olevan maullaan.
Tänään, kun sain toisen koronapiikin
ja viikkokin on sujahtanut jo torstain paremmalle puolelle.
Tuunasin tätä "Kaikkien kehumaa omenapiirakkaa" laittamalla
kermaviilimunaseoksen pohjan päälle.
Tämä hiirenkorvainen,
puolihuolimattomasti puhelimessa muistiinkirjattu resepti
on ollut muuten kätevä ohje, joka sopii muihinkin täytteisiin.
Ja piirakka kantaakin meillä nimeä Anniinan omenapiirakka.
Piirakka paistetaan 200 asteessa 30 min,
jos saat tuosta ohjeesta muuten selvää
tai kurkkaa täältä selvempää tekstiä, klik . 😉
Elokuu on edennyt kylmänä ja sateisena.
Mittari on painunut jonakin yönä jo nollaan.
Toissailtana poimin loput punaviinimarjat
ja viimeisiä riipiessäni sormet olivat ns. kontassa.
Tuntui helpottavalle katsoa tyhjiä pensaita ja
todeta mielessä,
että nyt saa syksy tulla.
~~~~~
Oletko sinä herkutellut omppupiirakalla tai muilla omppuherkuilla?
Mikä sinun lemppariomenpiirakan ohje mahtaa olla?
Kaunis, kukan -näköinen omenapiirakka :)
VastaaPoistaKiitos Sartsa! <3 Tästä tuli kyllä kivan näköinen näin tehden!
PoistaKauniisti olet asetellut omena piirakkaan. Kyllähän sitä on omppupiirakkaa tullut nyt moneen otteeseen leivottua. Eilen viimeksi. Meillä suurinta herkkua on kauraomenapaistos. :)
VastaaPoistaMinäkin tykkään siitä paistoksesta.
PoistaJämät oli hyvä syödä maustamattoman jogurtin kanssa.
Herkkuja nämä syksyiset leipomukset!