Pienen pojan ensimmäinen juhla

"On suloista antautua pienen käden viettelykseen,

antaa sormensa hennon lehden käperrrykseen.

Se vie koko käden,

vie koko sydämen,

ei palauta."

       -Maila Jyrinki-

💙

Lauantaina olimme papan kanssa lapsenlapsemme ristiäisissä.

Kuukauden ikäisen vauvan ensinäkeminen herkisti mielemme.

Hän on iältään nuori ja kooltaan pieni, mutta katse on niin kirkas, vetoava, hurmaava.

Tuntuu, että vauvat ovat aina vaan teräväkatseisempia ja virkeämpiä.

Kastejuhla oli tunnelmaltaan välitön ja lämmin sekä erityisen lapsiystävällinen.
Oli ihana, että kummiperheilläkin oli lapset mukana,
sillä liian usein lapset jätetään pois juhlista.

Pappi huomioi pienet juhlavieraat toimituksessa todella lämpimästi osallistaen
ja konkreettisesti, lapsenmielisesti jutustellen.
Vauva nukkui tyynenä isänsä turvallisessa sylissä ja
kukin kolme sisarusta saivat kuivata veljensä pään kasteen jäljiltä.
Se oli heille mieluinen tehtävä,
joka varmaan painui mieleen muistoksi tästä juhlasta.

~~~~~~~~

Vietimme kotoisen iltahetken rakkaittemme kanssa "toisessa mummulassa"
juhlahetkestä iloiten sekä pöydän antimista nauttien.

Lapsenlapset olivat pettyneitä,

kun emme jääneet heille yöksi.

Olisihan se ollut ihana viivähtää,
mutta pitkä matka ja uusi työviikko haastoivat meidät jo myöhäisenä lauantai-iltana kotimatkalle.

Viime viikkoina olen elänyt vahvasti elämän juhlahetkiä;

kihlajaiset, häät, ristijäiset.

Tulevana lauantaina on suvun vanhan tädin hautajaiset.

Elämän valot ja varjot nivoutuvat näin toisiinsa 

luontevasti,

saumattomasti.

Kaikella on aikansa ja paikkansa;

mikään ei ole sattumaa! <3

~~~~

Vauvantuoksuisissa tunnelmissa toivottelen Sinulle

laskiaisviikon mukavia, talvisia tunnelmia!

Kaisu