Pikkusiskon kanssa - puolukoita, kranssien tekoa ja betoniaskartelujen käyttöönottoa

Tänä viikonloppuna meidän miesväellä oli miesten reissu.

Päätin hyödyntää sen rauhan sijan 

ja kutsuimme tyttäreni kanssa pikkusiskoni tyttöineen tänne meille.

Harvemmin nykyään tällaisia tilaisuuksia on;  

aivan hykertelin ilosta näitä päiviä odottellessani. <3

Päällimmäisenä ajatuksena tietenkin ihana jälleennäkeminen

ja yhteinen tekeminen.

Lenkkeilimme perjantai-iltana puolentoista tunnin kävelylenkin 

Ihailimme kaunista merimaisemaa siinä yön kynnyksellä ja totesimme, 

että kyllä luonnolla on tarjottavana mielenpainuvia, 

vivahteikkaita elämyksiä eri vuorokauden- ja vuodenaikoina.

Lauantaiaamuun kuului tietenkin paikallisten
kirppareiden läpikäyminen ja shoppailut.
Pieniä kivoja juttuja löytyi, joista kerron toisten!

Uunissa valmistui sillä aikaa ruoka ja niin  pääsimme nopsaan siirtymään mökille.

Päästyämme Tauvonpaikkaan meidän ykkösajatus
eli kranssien tekeminen piti siirtää syrjään.

Nimitäin puolukoita oli lasten sanoja lainaten
'aivan hulluna' siinä mökin vieressä.
Totesimme siskoni kanssa pilke silmäkulmassa
kodin perinnön ja  opetuksen  'työ ensin, sitten leikki´
olevan vahvasti verissä ja niinpä riipasimme tyttöjen kanssa ilman poimureita
kummallekin puolitoista sankoa
 aivan täydellisiä marjoja.

Ja aurinko paistoi täydeltä terältä ,
oli aivan tyyntä.
Siinä hakkuuaukiolla paistattelimme päivää työn lomassa aivan vähissä vaatteissa! ;)
On tämä aivan mahdottoman mukavaan ja mahtavaa kesän jatkoaikaa!

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Puolukkasavotan jälkeen siirryimme viikonlopun teemaan
eli askartelemaan kransseja luonnonmateriaaleista.
Teimme suopursun varsista kranssipohjat ja niistä tulikin aika kivoja.
Melkeinpä  joskus voisi kietaista kransiin pelkästään niistä! :)
Minä laitoin siihen pohjaan liekoa ja puolukanoksia.

Sisareni teki tuon ensimmäisessä kuvassa olevan
 kahvakranssin oksista, kävyistä ja  tuivion oksista, joita hänellä oli mukanaan.
Kaunista!

Siskoni ekaluokkalainenkin innostui risujen vääntämisestä ja asetteli muutamia oksia kranssiinsa.

Näin tämä oppi ja taito siirtyy äitiltä tytöille yhteisten mukavien hetkien ja kokeilujen kautta! <3

Tämän jäkäläkranssin valmistui kanaverkon päälle. 

Ensimmäinen kerta tätä lajia! 

Siihen löytyi mielestäni aivan täydelliset koristeet harmaantuneista, 

vuosien kuluttamista kävyistä. 

Tämä saa paikkansa lapsemme haudalta. <3

Tyttäremme lämmittivät pihasaunan ja se oli arvatenkin lauantain rentouttava päätös.

Tukevat kynttilän jalat kuuluvat saunan ikkunalle.

Tuvassakin oli tunnelma kohdillaan.

Lämpötila laski pian neljätoista astetta  ja usvan keiju verhosi tienoon.
Se sulki syliinsä metsän puolukoineen,
tämän aurinkoisen syyspäivän ja sen tunnelman
muistuttaen syksyn läsnäolosta.



Kodin kuistilla paloi kynttilä kehittelemäni betonisen ´kynttilävarjon´ sisässä.



Mukava saada nämä kesäiset askartelemukset käyttöön
ja luoda niillätunnelmaa pimeneviin iltoihin!

<3 <3

Tämä viikonloppu jää elämään muistoihin,
näihin kransseihin.
Ihana, että on siskoja.
Ihana, että saimme tämän viikonlopun yhdessäolon
sekä yhdessätekemisen  ilon.

Syksyn iloa Sinullekin.
Puolukoita ja muita luonnon antimia,
luonnonvärkkien hyödyntämistä askarteluun,
kynttilöitä, yhdessäoloa.
Pienet asiat ovat suuria voimaannuttajia!


Kaisu