28. elokuuta 2015

Sateenkaaria ja betoniaskarteluja

Kävin viemässä tyttäreni opiskelukaupunkiin.<3
Siinä matkalla näimme aivan täydellisen sateenkaaren
-ja toisenkin siinä rinnalla.

Sateenkaari -laulu alkoi arvatenkin soida mielessäni 
ja ajatuksiin nousi  ihania mielikuvia, äitien näköisiä aatoksia
lapsen kasvamisesta, muuttamisesta,
elämän soljumisesta eteenpäin.
Lapsen elämänkaaresta täältä kotoa sinne  nuoren omaan opiskelukotiin.

Sinne kaaren päähän toivon tyttärelleni
ja kaikille kotoa lähteneille siipien kantamista 
ja monia ihania aarteita; 
ystäviä, onnistumisia, ihania muistoja. <3

Ajatuksissani kuljen hänen rinnallaan
 kuin tämä toinen sateenkaari tässä...


~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Elen illalla kävin mökillä availemassa betoniaskarteluja muoteistaan.
Se on kuin lahjoja availisi.
Aivan yhtä yllätyksellistä! :)

Minä olen niin innoissani tästä betoniaskartelusta.
Olen aivan täpinöissäni kokeilemisen ilosta ja innosta. 
Värkki on halpaa ja  variaatiota monenmoisia, mitä voi tehdä.
Mielikuvitus vain rajana
ja tekemällä oppii tässäkin parhaiten.

Tässäteille nähtäväksi muutama kuva tekovaiheesta ja valmiista tekeleistäni.


Tämä liina oli alkujaan myrkyn vihreä liina ja 
viritin sen kuivamaan käytöstä poistamani Tupperin leivontakulhon päälle. 
Kulho on ollut aivan mainion mallinen  muotti myös kulhojen valamiseen 



Tässä on kuivamassa Allegro -pesujauhesangon päällä 
minun pitkäaikainenkirpparilta aikanani löytämäni lempiliina, 
johon tuli reikä keskelle.
Pitsiliina sai näin vielä uuden elämän kevyenä korina.




Tässä koevedos koriin tehtävästä vadista.
Laitoin koriin muovikelmun ja irrottaminen korista 
sekä kuvaaminenkin onnistuivat hyvin.


Nostaessani vatia tästä penkille se  sitten mureni.
Syynkin hoksasin saman tien.
Olin kuivatusvaiheessa siirtänyt koria taitamattomasti 
ja silloin reuna nitkahti.
Raudoittaminen on myös tärkeää tällaisissa astioissa. :)


Monta asiaa olen hoksannut jo
ns. kantapään kautta
tekemisen saloista ja koko ajan tietotaito päivittyy. :)
On tullut paljon onnistumisia ja kivoja tuloksia, 
mutta edellisen kaltaisia  pettymyksiä ja  harmituksia.


Tämä liina juttu on minun uudenlainen ajatus ovikranssista.
Vasemman puoleinen liina oli  aika löysään virkattu  keltaruskea liina ja 
oikean puoleinen vaaleanpunaninen liina puolestaan oikein napakasti virkattu.


Minusta tämä on kiva
-minä tykkään tästä.
Näitä taidan tehdä toistekin! :)


Tällaisia sateenkaariajatuksia ja 
kuvia minun elämänkaaren betoniaskarteluvaiheesta.
Hyvä vaihe!
Luovuutta, kierrätystä.
Ihan kivoja käyttöesineitä.

Ja nyt on kalenterin mukaan kesäkauden loppu.
Sanomme haikeat hyvästit kesälle .

Oli hyvä kesä. :)
Ei hyttysiä eikä paarmoja. 
kärpäsiäkin aika vähän.
Iho ei palanut kertaakaan
 ja kosteusvoidettakaan ei paljoa tarvinnut.

Muistoissa monia ihania hetkiä,
yhdessäoloa ja touhuamista! <3
Kesä on aina kesä
-satoi tai paistoi!

Mukavaa viikonloppua ja venetsialaisia!

Kaisu

23. elokuuta 2015

Kesä hiljalleen kypsyy

Me saimme sittenkin nämä ihanat aurinkopäivät ja hellesään.
Odottaminen palkittiin,
Ja toki tätä ihanuutta kannatti odottaa
-minunkin jopa seitsemän lomaviikkoa
 ja saada ne sitten töiden alettua! :)

~~~~~~~~~~~~~~~~

Tämä viikonloppu mennä hurahti siinä
kesästä nauttimisen ilossa ja
luonnon ihmettelyssä mökin pihapiirissä.

Me saimme yhtäaikaa niin paljon;
nämä aurinkoiset päiväsydämet,
mutta samalla myös pitenevät varjot
sekä äkkiä viilenevät illat. 
Yöllä maan peittää valtava yökosteus. 
Aamuaurinko ja lempeä tuuli kuivattavat maan pian
ja  uusi päivä sekä  sen moninaisuuden kierto jatkuu.
Mielenkiintoista ja puhuttelevaa samalla kertaa.
Nyt on meidän myöhäinen kesä
ja ilmassa on jo syksyn tuoksua.

Lauantai-iltana 
savusaunan lempeiden löylyjen jälkeen kuljin pellon reunassa. 
Viljapelto oli vielä kovin vihreä.
Ilta-aurinko värjsi metsän puut.



Kuuntelin hiljaisuutta.
Työn äänet olivat lakanneet.
Meren aaltojen taukoamaton humina kuului taustalla.




Sunnuntaiaamuna palasin takaisin pellon reunaan.
Tuhannet ja taas tuhannet kastehelmet kimaltelivat
eilen iltasten niin kuivien viljojen ja heinien varsilla.
Auringon valo tuli eri suunnalta
kutsuvana,
viipyilevänä.

 ~


Metsän reunassa puolukoiden posket jo punoittavat
ja pihapiirin marjatkin kutsuvat poimijoita.
Näitä katsellessa tuntui,
että vasta oli kevät ja marjojen kukintojen määrää tutkittiin.
Lyhyt on kasvun ihmeen aika! :)



Valkoherukat ovat kuin valkeita helmiä.
Mökin alkuperäisiä peruja sekin pensas,
monta kesää nähnyt!



~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~


Sireenin lehdet huokailivat virkistyneinä yön tarjoamasta kosteudesta, 
toisaalta taisivat itkeä kesän lyhyyttä,
syyskesää,
kastekyyneleet lehtien kärjissä.


Päivän kultaamissa 
puutarhoissa
tuuli torkkuu 
vehmailla lehdillä
aurinko venyttelee
varjoja vasten
kesä hiljalleen kypsyy.

Nämä ihanat sanat olen kirjoittanut muistiin  "Mehumaija" -laatikon kyljestä.
Ne ovat loppukesän sanoja!

Tämän hetken iloa
ja onnea uuteen viikkoon!

Kaisu