Repussa leiväntähde,
tuohilippi ja lähde,
mätäs juurella puun.
Kanssani etkö lähde
metsään toukokuun.
Polkua koukeroista
metsä sinua vie.
Ihmettä tuskin moista
tarjosi tasainen tie.
Asuu kaikissa puissa
kauneus hiljainen.
Viipyy lintujen suissa
onni sen.
Repussa leiväntähde
Kanssani etkö lähde?
Siellä juurella puun
on tuohilippi ja lähde,
on lähde toukokuun.
Tulin kuvasta niin onnelliseksi.
Siitä, että heillä on repussa leiväntähteen lisäksi
iloa, onnea ja rakkautta
ja arki-illan yhteinen hetki,
keväisen päivän elämys ja metsäretken kokemus.
Siitä, että lapsemme ja lastenlapset jakavat näitä hetkiä
ja tuovat minulle
niin paljon iloa ja elämää ympärilleni. <3
Siitä, että heillä on repussa leiväntähteen lisäksi
iloa, onnea ja rakkautta
ja arki-illan yhteinen hetki,
keväisen päivän elämys ja metsäretken kokemus.
Siitä, että lapsemme ja lastenlapset jakavat näitä hetkiä
ja tuovat minulle
niin paljon iloa ja elämää ympärilleni. <3
On äitienpäivän aatto.
Tänään on ollut yksi tämän kevään lämpimimmistä päivistä.
Aamulenkillä ja pihahommissa olen viipyillyt "äitiajatuksissa";
äitiydessä,
mummun roolissa
ja oman rakkaan äitini luona,
<3
Huominen, perinteinen äitien juhla
sisältää monenlaisia tunteita;
iloa ja onnea,
mutta myös kaipausta
ja pettymystäkin.
Tunteita, jotka kaikki ovat inhimillisiä ja oikeutettuja.
<3
Ajatuksissani olen muistanut niitä, jotka ovat menettäneet äitinsä menneen vuoden aikana.
Ensimmäinen äitienpäivä ilman äitiä on kipeä muistojen päivä.
Olen ajatellut niitä naisia, jotka kantavat pieniä itsessään ja ovat tulossa äideiksi
sekä myös niitä, joiden syli on tahtomatta tänäkin äitienpäivänä tyhjä.
<3
Olen ihmetellyt elämän moninaisuutta,
erilaisia elämäntilanteita
kuin pieni poika tässä kiven päällä.
Pienten vieraiden kanssa jatkamme toukokuisen päivän touhuja.
Kysäisen heiltä,
kanssani ettekö lähde
pihalle toukokuun?
~~Kaisu~~





