Arkea kohti

Tänään on ollut ulkona oikeinkin kosteaa;

räntää sataa lottuuttaa ja 

välillä tulee vettä.

Pilvet roikkuvat alhaalla ja on niin harmaata.

MInulla on ollut vapaapäivä ja täällä kotosalla näyttäisi selkenevän.

Olen riisunut joulua pois haikeana 

-ja toisaalta helpottuneena-
 odottamaan uutta joulun juhlaa. :)

Koska ulkona on niin ankean oloista,

jätin tänne sisälle vielä jotain jouluista, pehmeää, lämpöistä.

Minä niin tykkään  tuosta punaisesta ja harmaasta
sekä noista pitsireunaisista fleecehuovista.

Joulukuusta en raskinut nakata tuonne sateeseen.

Se on niin kaunis,

ettenpä sanoisi täydellinen.

Kiitos kuusenhakijani! <3

Katajanoksat pukkaavat ihanaa uutta versoa...

Kaunis valkea amarylliskin oli avannut nuppunsa kuin valaisemaan tätä päivää.

Ihastelin sitä ääneen, 

kuvasinkin.

Ja kun tulin kaupasta,

kukkavana oli taittuneena kukkapöydällä.

Ja tyyny vieressä...

Että tyynysotaakin on ollut ohjelmassa. ;)

Nyt ylilyhyt kukkavanan pätkä tököttää tuossa maljakkossa.

Mutta kukka on edelleenkin kaunis
ja pikkupojat tekeviä!
:)

Tämä lyhty on sieltä kerrallisilta Perfect Home -kutsuilta. 

Minä tykkään siitä niin kovin.

 Se on taas perjantai.

Oikein ihanaa viikonloppua ja loppiaisen aikaa.

Juuri huomaan,

että riparilainen on jättänyt lappunsa tuohon vitriinin päälle,

 enkä ole sitä huomannut kuvatessani.

Mutta antaa mennä. :)

Elämä on lippusia ja lappusia ...

...Kaisu...

Uudenvuodenpäivä

En tehnyt tällekään vuodelle mitään erityisiä lupauksia,

mutta liikkumisesta aion kyllä pitää kiinni!

Niinpä uudenvuodenpäivän kruunasi  reipas tunnin ja  neljänkymmenen minuutin kävelylenkki.

Minusta on niin ihana viillettää tuolla pitkin merenrantoja ja sananmukaisesti tuulettaa päätä.

Joulunajan ylijäämäkalorit olivat ihmeissään siinä reippaassa vauhdissa

 ja silmä -jalka -yhteistyö sai melkoista harjoitusta. ;)

Ja kyllä siinä kokonaiskoordinaatiokin kehittyi. :)

Oli niin liukasta.

Juoksuaskeleita en uskaltanut ottaa.

Ajatus kulki maisemassa, sen kauneudessa.

Rantakadun syksyiset pihlajanmarjat olivat 

sopusoinnussa puun alla olevan vihreän kesän pesän ja lumikasan kanssa.

Taivaan rannalla näkyi ihania värejä, 

vaeltavia pilviä ja  rannalla kesää odottava purjevene. 

Nämä kuvat on otettu kännykkäkameralla, 

mutta toivottavasti pääset niiden kautta mukaan tunnelmaani. :)

^^^^^^^^^^^^^^^^

Sanelukone olisi hyvä olla mukana, sillä lenkillä pukkaa niin huikeita ajatuksia; 

ne kun saisi siirrettyä tänne blogiin ylös. :)

Sillä lenkillä mieleen tulleet 

kuvankauniit, 

seesteiset, 

tunnelmalliset

 ajatukset karkaavat mielestä viimeistään kotiovella 

kenkien yli pomppiessa  

kotikuulumisien purkautuessa tajuntaan. 

Mutta lenkkeily on kuitenkin aina paikallaan!

 :)

Kävelylenkistä voimaantuneena tässä

^^ Kaisu ^^