Marjapensaat ovat vetäneet puoleensa viime päivinä
-tai oikeammin sanottuna- iltoina.
Mielessä on kulkenut kuin kuvanauhana elokuiset hetket
lapsuuden kodin marjapuskissa ja myös marjatalkoot omien lasten kanssa.
Eihän se marjojen poiminta ollut lapsena maailman hauskinta puuhaa
ja marjaterttujen irroittaminen maistui välillä puultakin.
Tässä vaiheessa elämää "marjapensaassa istuminen" on tuntunut mukavalle,
terapeuttiselle ajatusten tuuletuspaikalle.
Marjojen mehustaminen ja säilöminen puolestaan ovat tuoneet elokuun päiviin
omat syksyyn valmistavat syvät tuoksunsa ja kotoisat tunnelmansa.
Niiden myötä kesäinen tahti hidastuu, hiljenee;
askel ja askareet alkavat kääntyä sisähommiin.
~~~~~~
Viinimarjojen mehustamisen lisäksi loppukesän puuhiini kuuluu nykyään myös
mustaherukkahillon keittäminen.
Tuo täyteläinen hillo maistuu meillä etenkin kanaruokien kanssa.
Keitin sitä tänään ensimmäistä kertaa Dan Sukkerin hillo- ja marmeladisokerilla
ja lopputulos vaikutti oikein hyvälle;
pehmeälle, sopivan kiinteälle ja ei liian sokeriselle.
Muistuipa touhutessa mieleeni kerrattain talteen ottamani Mirka Rekolan teksti:
Suuria kattiloita pienten liesien päällä.
Ja syksy tuoksuu kaduilla savua ja marjojen mehua.
Vielä vuosia, kun hän oli poissa,
me avasimme purkkeja, karviaisia, kaukaisia kesiä,
joihin oli noussut kellariusvaa ja hometta.
Ja yhä näin hänen kulkevan kirjavassa esiliinassa puutarhan puiden alla,
sukupolvet, sukupolvet editse,
niin kuin ei olisi lapsuutta
ei nuoruutta ei ikäkausia ensinkään tässä.
~~~~
On ihailtavaa ja merkittävää, että ihmiset ovat kautta aikojen
hyödyntäneet luonnon anteja,
perkanneet ja säilöneet tulevan talven varalle.
Itselle ja vierasvaraksi,
ruoan jatkeeksi ja vierasvaraksi.
Koen tärkeäksi jatkaa esiäitieni mallia
ja oman äitini kotoisia perinneitä edes pienessä mittakaavassa
oman elämäni Marttana
ja valmistaa muutamia makunautintoja;
säilöä kesän makuja muutenkin kuin pakasteena.
Jotkut niistä sitten siirtyvät makumuistoina lasten koteihinkin.
~~~
Minkälaisia muistoja sinulla liittyy syksyiseen marja-aikaan?
Keitteletkö sinä hilloja, entä mehuja?



Mustaherukka on ihana marja 🖤
VastaaPoistaOletpa ahkeroinut!
Hyvä vinkki käyttää kanaruokien kanssa.
Rita, mustaherukka on kyllä täyteläinen maultaan! Maistuu hyvälle suoraan pensaasta, mehuna ja hillona.
PoistaOlipas ihana tuo Mirka Rekolan teksti. Palasin hetkeksi lapsuuteeni ja näin äidin marjapensaissa hyörimässä esiliina edessä ja huivi päässä. Niin tuttua ja turvallista. Lapsuuskodissani marjaan mentiin joka syksy eri kokoonpanoissa. Ensin säilöttiin itselle talven varaksi ja sitten myyntiin ja saaduilla rahoilla maksettiin kauppalaskua tai ostettiin jollekin lapsista kumisaappaat. Edelleenkin poimitaan ja mehustetaan, mutta viime vuosina vähemmän oman vointini vuoksi. Syksy on ihanaa vuodenaikaa väreineen ja makuineen.
VastaaPoistaIhania muisteloita ja ajatuksen lentoja marjapuskiin sekä syksyisiin tunnelmiin. <3
PoistaMeillä oli kotona parhaimmillaan -tai pahimmillaan lapsen näkökulmasta- sarkatolkulla marjapensaita. Se oli lisätienestiä vanhemmilleni. Elokuu meni pensaassa, mutta marjan poimimisen salat tuli opittua. Kotona ei koskaan riivitty marjoja, vaan ne otettiin terttuina. Joka kerta kun riivin omassa pensaassani marjoja muistan isän opetuksen. Marjoja mehustettiin pulloihin kellariin ja myöhemmin pakasteeseen. Yhtenä huonona viinimarjasyksynä teimme myös pihlajanmarjoista mehua. Se oli kauniin punaista, mutta kirpeää!
Kodin muistot, tavat ja tottumukset kulkevat mukana. Osa niistä on siirtynyt lastenkin perheisiin. Niin se tämä elämä etenee sukupolvelta toiselle taitoina, tietoina ja tekemisinä.
Mustaherukka on minustakin hyvä marja. Ihana tuo rekolan teksti. Itse en enää keittele tai laittele mitään, ne vähät marjat mitä puskasta tulee mökillä syödään heti tai pakastetaan,
VastaaPoistaMinustakin tuossa tekstissä on jotain kaunista, puhuttelevaa, iki-aikaista, sukupolvien ketjuissa kulkevaa. Ja aikansa sitäkin säilömistä, laittamista ja sitten siitä luopumista, luovuttamista seuraaville sukupolville, heidän resepteilleen ja tottumuksilleen, makuelämyksilleen.
PoistaKun lapset olivat pieniä, niin silloin tein mehuja ja soseita. Nyt en sitten olekaan niin tehnyt niitä. Aika hassua sinällään, sillä nyt siihen olisi enemmän aikaa. Toki silloin olin kotiäitinä ja nyt töissä 🤗
VastaaPoistaToisaalta meillä kyllä silloin paljon enemmän kuluikin mehuja ja soseita, kun lapset olivat pieniä, että johtuisiko se siitä? :)
PoistaKanneli ja Pikku Akka <3 Mielenkiintoista pähkäilyä ja puntarointia.
PoistaKyllähän tällaiset jutut toivat aikanaan lapsiarkeen vaihtelua ja erilaista tekemistä. Ne rytmittivät vuodenaikojen vaihtelua ja olivathan ne olivat myös yhteisiä juttuja ja lasten totuttamista marjastamiseen, joskaan kaikille marjastuksesta ei ole kaikille tullut elämäntapaa.
Minusta tuntuu, että laitamme edelleen marjoja ja mehuja samaan tahtiin kahdestaankin. Marjat tuntuvat maistuvan mummulassa kävijöille ja vierasvaranakin jäätelön kanssa ne ovat oivaa tarjottavaa.
Ja nyt on löytynyt uusia juttuja esim. viime syksynä tykästyin punaisista karviaisista keittämääni hilloon, joka on vaniljajäätelön kanssa herkullista.
Lapset eivät tykänneet punaherukkamehusta pienenä, mutta minusta näyttää että siitä on tullu juhlajuoma, joka maistuu ja saa kehujakin.
Mitähän tuossa runossa tarkoittaa tuo "Ja syksy tuoksuu kaduilla savua.." Onkohan se sitä, kun aletaan lämmittämään leivinuuneja sun muita tulipesiä? Herkullisia hilloja siellä on tehty! Reipas sinä! <3
VastaaPoistaSitäpä se varmaan meinaa, tuo katujen savu, että hellojen pesässä on tuli ja marjojen keittäminen on alkanut. Ei ollut ennen mehua ilman tulta eikä savua varmaankaan! Helppoa se on nyt sähkölevyllä keitellä!
PoistaMustaherukkaa mehustan, koska on hyvä lääkejuoma kuumeeseen ja flunssaan. Jotenkin ihanaa hillojakin keitellä syksyisin.
VastaaPoistaMinä laitoin eilen kokonaisina flunssan varalle pakkaseen mustaherukkaa. Siinä on hyvästi c -vitamiiniä.
PoistaHillojen keittely ja marjojen kanssa puuhastelu on sellaista mukavaa kesäkauden päättelyä ja talveen varautumista. Pakkaset alkavat olla piripintaan täynnä ja puolukat ovat vielä poimimatta!
Mustaherukkahyytelö kuuluu osana broileri ruokiin, -ehdottomasti. Meillä sitä syön vain minä ja siksi tein vain pienen purkin itselleni ja loput herukat mehustin .Karviaiset ovat parhaillaan työn alla..🌻🌻🌻
VastaaPoistaSe on kyllä niin täydellinen kyytipoika broileriruoille, mutta ehkäpä enemmän aikuiseen makuun.
PoistaMe poimimme eilen viimeiset mustat viinimarjat mökiltä ja pussitin ne kokonaisina pakkaseen. Ja olivatpa ne niin maukkaita, täyteläisen makuisia. <3