Tämä viikonlopun vietin perheeni kanssa Iso-Syötteen maisemissa
värikkäissä ja mukavissa tunnelmissa.
Ulkonaiset puitteet olivat luxusta niin luonnossa kuin vuokramökissämme.
Sää suosi lauantain maastopyöräilyretkeämme ja
mökin täytti iloinen ja välitön sisarusten välinen talostelu.
Minusta oli ihana tuoda tapaamiseemme kotoisia tuoksuja ja makuja.
Herkutin omiani perjantaina leipomillani sämpylöillä ja puolukkaisella vispipuurolla
sekä punaisella viinimarjamehulla.
Ja isolla täytekakulla nuorimman tyttäremme 18 -vuotis synttärin johdosta.
Mukana olivat kaikki kaksitoista lastamme.
Me vanhemmat olimme todella iloisia siitä,
että kaikki pääsivät tulemaan
ja jaksoivat ajella perjantaina töiden jälkeen pitkien matkojen takaakin.
Meillä on ollut monenlaisia tapaamisia lasten ja heidän perheidensä kanssa,
mutta tämän viikonlopun kokoonpano oli erilainen, kotoinen, perhekeskeinen.
Minusta tämä oli mielenkiintoinen ja tärkeäkin juttu,
sillä vanhimmaiset sisarukset eivät ole asuneet enää kotona
meidän nuorimmaisemme syntyessä.
Kerrankin olimme yhdellä koolla ,
saman katon alla meidän perheellä. <3
Esikoinen oli kuunnellut vastikään "Idiootit ympärilläni" -kirjan.
Nyt oli "rakkaita ihmisiä ympärillämme".
Kirjan sisältö passasi hyvin hetkeen.
Koolla oli saman perheen jäseniä,
jotka eivät enää ole jatkuvasti tekemisissä keskenään
eikä välttämättä ikäeroista johtuen tunne toisiaan ns. napin alta.
Teimme testin, klik,
minkälaisia persoonallisuustyyppejä meidän perheen jäsenet ovat
ja tulos oli mielenkiintoinen;
punaisia, vihreitä ja keltaisia.
~~~~~~
Siitäpä sitä sitten riittikin jutun juurta.
Kaikki tyypit ovat hyviä!
Testi avasi näköaloja siihen, miten itsekunkin kanssa kannattaa toimia!
Mielenkiintoista!
Erityisesti se,
miten paljon meissä oli samaa,
mutta toisaalta miten erilaisia persoonia samassakin isossa perheessä on
ja miten erilaisuus täydentyy toistemme seurassa.
~~~~~~
Ääntä ei tästä viikonlopusta puuttunut.
Ajatuksia oli paljon.
Päivän polttavia teemoja ilmastosta ja politiikasta.
muistoja ja kommelluksia lapsuuden ja nuoruuden vuosilta,
mutta myös kunkin tämän hetken elämän tilanteen jakamista.
Avoimmuus ja puhumisen rohkeus ilahdutti minua suuresti!
Ja se, miten paljon heillä oli hyviä ajatuksia elämästä ja elämään.
Siinä puheen sorinan keskellä mieleeni nousi runo:
Sinun lapsesi eivät ole sinun lapsiasi.
He ovat itseensä kaipaavan elämän tyttäriä ja poikia.
He tulevat sinun kauttasi, mutta eivät sinusta,
ja vaikka he ovat sinun luonasi,
he eivät kuulu sinulle.
Voit antaa heille rakkautesi, mutta et ajatuksiasi,
sillä heillä on heidän omat ajatuksensa.
Voit pitää luonasi heidän ruumiinsa,
mutta et heidän sielujaan,
sillä heidän sielunsa asuvat huomisessa,
jonne sinulla ei ole pääsyä, ei edes uniesi kautta.
Voit pyrkiä olemaan heidän kaltaisensa,
mutta älä yritä tehdä heistä itsesi kaltaista,
sillä elämä ei kulje taaksepäin eikä takerru eiliseen.
Sinä olet jousi, josta sinun lapsesi lähtevät kuin elävät nuolet.
Kun taivut jousimiehen käden voimasta,
taivu riemulla.
-Kahlil Gibran, Profeetta, 1923-
Lauantaina kävimme maastopyöräilemässä porukalla.
Siellä luonnossa koin valtaisia kauneuden elämyksiä ja värien loistoa.
Näin syksyisessä karuissa ja kauniissa maisemissa
punaisen, vihreän ja keltaisen,
meidän perheen värit.
Syysmekkoon pukeutuneessa koivussa,
värikkäässä maaruskassa,
hötteisen suomaiseman heinissä,
olosuhteiden muovaamassa kapeassa kuusessa,
harmaantuneessa kelossa,
naavapartaisissa puussa.
Ja ihmisten välinen vuorovaikutus ja yhteinen elämä näkyi
monenkokoisten ja -ikäisten kasvien ja puiden rintarinnan kasvamisessa,
toistensa lomissa,
toisistaan tukea hakien,
toisiaan tukien,
suojaa antaen.
Väriloistossa tai värinsä menettäneenä,
uljaana ja vaatimattomana.
"Se mitä näet ja miten näet
ei johdu pelkästään näkökyvystäsi,
vaan hyvin paljon myös sydämestäsi,
sillä silmien juuret ovat sydämessä. "
-Marleena Ansio-
Se on kauniisti sanottu!
Tämä viikonlopun hetket tallentuivat jokaisen sydämen sopukoihin,
tähän minunkin kuvaan,
mutta myös tänään otettuun perhekuvaan.
Vihdoinkin minun pitkäaikainen haave toteutuu
ja saan kotiimme kuvan,
jossa olemme kaikki
-aika rentoina ja virkistyneinä. <3
~~~~~~~~~
Sunnuntai-illan tervehdys näistä onnellisista tunnelmista.
Kaikkea sitä mitä koin,
en osannut auki kirjoittaa.
Se tuntuu tuolla äidin sydämessä
ja lämmittää mieltäni!
-Kaisu-
