Savulohipiiras ristiäiskattaukseen

 Leivoin lapsenlapsemme ristiäisiin suolaista tarjottavaa.

Toiveena oli kalatäytteinen piirakka ja 

hyödynsin sen leivonnassa hyvää ja helppoa, 

takuuvarmaa  Kermaruusu-blogin ohjetta.

Leivoin piiraan gluteenittomana.

Ohjeessa näkyy suluissa vaihtoehto, 

jota käytin leivonnassa.

Pohja:

1½ dl vehnäjauhoja (Viljatuotteen gluteeniton vaalea jauhoseos)

1 dl kaurahiutaleita (tattarihiutaleita)

1 dl perunamuusijauhetta

½ tl suolaa

1 tl leivinjauhetta

1 dl voisulaa (75g)

1 dl kylmää vettä

Täyte:

250g savustettua lohta

1/3 kesäkurpitsaa

1/4 punaista paprikaa

10 kirsikkatomaattia

1 pallo mozzarellaa

juustoraastetta

2 dl ruokakermaa

2 kananmunaa

mustapippuria 

tilliä

Pohjan kuivat ainekset sekoitetaan keskenään

ja niihin lisätään kylmä vesi sekä sulatettu voi.

Taikina taputellaan piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. 

Kesäkurpitsa ja paprika pienitään kuutioiksi,

kirsikkatomaatit puolitetaan ja 

mozzarellajuusto pienitään paloiksi.

Täytteen ainekset laitetaan pohjan päälle ja pinnalle ripottellaan 

tilliä ja ripaus jauhettua mustapippuria 

 sekä muita mausteita makumieltymysten mukaan.

Täytteen päälle levitellään kerros juustoraastetta 

sekä kaadetaan pinnalle kerma-kananmunaseos. 

Paistetaan 200 asteessa n. 30-35 min.

~~~~~~

Kuvien ottaminen piirakasta jäi juhlahumussa vähälle,

mutta se näkyy alakuvassa karjalanpiirakoiden vierellä. 

Nautin piirakan jämiä eväänä alkuviikosta

ja se maistui lämmitettynäkin makoisalle sekä ruokaisalle.

Vauvan ristiäiset olivat pappilassa,

kauniissa, vastikään remontoidussa seurakunnan tilassa.

Miniä oli loihtinut äitinsä kanssa kauniin kattauksen juhlaan.

Kaikki oli niin kaunista ja herkkää.

Syksyinen maisema,

juhlatila ja -tunnelma, kukat ja kynttilät.

vieraat juhla-asuissaan.

Vauvalla oli yllään isomummun neljäkymmentä vuotta sitten 

esikoisellemme ompelema kastepuku.

Oli Mikkelinpäivän,  

enkeleiden ja lasten juhlapäivän aatto. 

 Perinteinen, kaikille juhlavieraille tuttu laulu,

 Maan korvessa kulkevi lapsosen tie, 

 kajahti koskettavasti.

 

Juhlahetkessä oli neljä sukupolvea läsnä.

Monta rakasta syliä hoivaamassa pientä

sekä pyytämässä enkelien siipien havinaa

pienen Eedit Margaretan elämän matkalle.

♥♥♥

Islantilainen neule ja pari pipoa

Mummulta toivottujen neuleiden lista on lyhentynyt tällä erää yhdellä,

kun sain tämän pikku tytön neuleen valmiiksi. 

Kannattaa muuten tsekata tarkasti lankakerien vyötteet ja pesuohjeet!

Neuloin tammikuussa tälle samaiselle pienelle koululaiselle tämän paidan.

Paidan ruskeassa seiska veikka langassa oli kestävyyttä tuovaa Tencel -kuitua 

ja sen myötä langan pesuohje oli 30 astetta.

Se jäi minulta huomaamatta ja sanoittamatta kotiväelle sillä seurauksella, 

että tuo paita kitistyi pesussa pannulapuksi.

Pieni oli arvatenkin harmissaan

-ja pesijäkin.

Lupasin neuloa piakkoin uuden paidan 

ja sain sen valmiiksi muutama viikkoa sitten.  

Tyttölöinen oli todella ilahtunut,

kun paidassa oli samat sävyt 

kuin hänen ensimmäisessä Trio-jäätelö paidassaan.

"Tämä on melkein kuin se ensimmäinen paitani!"

Niin tärkeä se paita oli hänelle ollut. 

Tämä Kambur -neuleen ohje löytyy kirjasta  Islantilaisia neuleita.

Paidan sävyt ovat  ruskea, turve 691,

vaaleanpunainen, marjapuuro 053 ja 

luonnonvalkoinen 010.

Säät viilenevät ja pipoaika saapuu väistämättä.

Innostuin tekemään paitalankojen jämistä pipoja.

Pipon ohje on "omasta päästä" ja ajatuksella, 

että sopii varmaankin jonkun lapsenlapsen päähän.

Pipossa on 84 silmukkaa.

Neuloin resoria reilut kymmenen senttiä yksi oikein, yksi nurin

ja sen jälkeen tasaista neuletta.

Kavensin neljän puikon taktiikalla

jokaisen puikon lopulla silmukat yhteen

ja vedin langan viimesten kahdeksan silmukan läpi.

Toisen pipon sai eskarilainen,

jolle neuloin "Hänen ylhäisyytensä" -paidan elokuussa.

Nuo söpöt tupsut ja merkit löysin paikallisest kivijalkaliikkeestä.

 

Kun piipahdin viikolla lasten luona,

tytöt laittoivat neulomukset ylleen

ja toivoivat kuvan ottoa.

Napattiin siinä sitten pikaiset kuvat sisaruksista 

tämän syksyn uusissa neuleissa.

Pienempi ihasteli ääneen,

kun pipo on samaa sävyä kuin paita

ja lisäksi uudet lenkkaritkin olivat samaa sävymaailmaa.

 

Nämä minun postaukset ovat kyllä olleet aikalailla neulepainotteisia.

mutta näillä mennään nyt.

Nämä ovat nyt niitä asioita, 

jotka tuovat tekemistä käsilleni ja iloa päiviini.

~~~~~

Lokakuun ensimmäinen päivä on pimentynyt

ja  takkatuli ritisee kotoisasti takassa.

Kaikkea hyvää tulevaan viikkoon ja sen askareisiin!

Palataan taas!