17. huhtikuuta 2016

Mökin kevääseen kurkistelua

Eilen,   lauantaina. 
Saunominen mökillä.
Siitä se taas lähtee.
Tuttu ihana kuvio,
Mökkikausi.

Kannatti jäädä taas jalkakyytiin loppumatkasta! :)
Mökkitien reunalla olevilla pelloilla näin lintujen matkaseurueet, 
tutuille seuduilleen palanneet kurjet, joutsenet, hanhet.
Kännykällä yritin kuvata, mutta en saavuttanut likimainkaan
sitä tunnelmaa
mitä näin, mitä kuulin, mitä koin.

Kurkien ja joutsenten kilpalaulantaa,
siipien suhinaa, 
valkeiden siipien voimakkaiden iskujen ääntä,
kevään iloa.
Se on aina niin mykistävää, käsittämätöntä, tunteisiin vetoavaa.

Ihana kevät, ne sanat toistuvat
-toistuvat tuon tuostakin,
syystä. <3



Mökin piha on vielä harmaa, eloton.
Auringon säteet pilkahtivat muutaman kerran ja toivat kevätterveisiä meille.
Useampaan kertaan iloitsin ääneen,
että oli aivan tyyntä.
Täällä nimittäin ruukataan mainita, jos ei tuule, sillä se on niin harvinaista, mainitsemisen arvoista!



Mieheni kanssa tuumasimme,
 että tokko yhtenäkään keväänä mökin piha on ollut näin varhain sulana.
Siellä pystyi jo vähän kuistin edustaa rapsuttamaan ja pikkuisen piti kulottaakin ruohotuppaita.
Minun pyynnöstä.
 Hyvin pienesti, varovaisesti sitä teimme.
Kulottamisesta tulee tietty keväinen fiilis.
Ja sieltä kulotetun ruohon alta näkyi jo ihana kevään vihreys.
Siellä se on piilossa, tulossa. <3

Maksaruohotuppaassa oli jo elämä herännyt
ja pistin sen takaisin talvehtimiskolosta ruukkuun.


Poikamme nautti, kun sai ajella pellolla sydämen kyllyydestä.
Kasvukauden aikaan, kun sinne ei taas ole asiaa.
Perässä olevaan kärrynpohjaan hän suunnittelee tekevänsä siirrettävän majan.
Siinäpä sitä onkin projektia!



Saunan jälkeen katselin pihapiiriä vielä ikkunoista
kameran linssin läpi.
Muistoksi siitä mistä harmaudesta, pysähtyneisyydestä
sitä taas tänä keväänä lähdetään
kohti vihreyttä
tässä tutussa, rakkaassa miljöössä.
20. kesä!







Runovihkon välistä löysin äsken tyttäreni pienenä kirjoittaman kevätrunon.
Laitanpa sen tänne talteen,
muistoksi,

Kevätpuron solinaa
kuunnella mä taaskin saan
hiljaa vaipui unholaan
talvi lumivaipassaan.
Kuulen kevään kuiskutuksen
kaislikkojen huiskutuksen,
Kevät tullut on! 
          -v. 1995-

Levollista sunnuntaita!

-Kaisu-

















16 kommenttia:

  1. Voi, miten söpö runonen sulla on tallessa vuosien takaa. :)

    Tuo teidän kesäpaikka on kyllä ihana. Onko se jomman kumman kotipaikka tai muu suvun kautta tullut vai oletteko ihan vapailta markkinoilta sen löytäneet? Aarre joka tapauksessa. Siellä varmasti arjen kiireet unohtuu. :)

    Kyllä kevät on jo pitkällä. Minäkin olen jo ison siivun saanut haravoitua. :) En muista, että monestikaan olisin ennen vappua paljon haravoinut. Maa on saattanut olla monesti lumeton, mutta märkä se on ollut. Liian märkä haravahommiin. Nyt se on aika kuivakin. Eli hyvin pystyy haravoimaan. :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Pikku Akka! <3 Minulla on näitä ihanuuksia jemmassa. Piirustuksia, askarteluja, kirjoitelmia. Josko joskus lapsetkin niistä itse innostuvat osana omaa kasvuaan ja elämänkaartaan! <3

    Tämä meidän vapaa-ajan koti on aivan vapailta markkinoilta kerrallisen pienen lehti-ilmoituksen myötä kohdallemme sattunut ilo. Tämä on kyllä aivan toinen maailma tähän kaupunkikotiin verrattuna. Todellinen tauon paikka! :)

    Toivottavasti ei tule enää ns. takatalvea tai muuta kylmää takapakkia, kun ollaan tässä kevään makuun jo päästy.
    Huhtikuun ihania päiviä sinnepäin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Meillä tuossa justiinsa äsken oli vieraita ja toivat tuliaisena orvokkeja. Ehkä uskallan ne istuttaa jo ulos. Pitää sitten suojata niitä, jos pakkaset vielä iskevät.

      Poista
    2. Täällä on nyt niin hyisen kylmää ja kosteaa, että ei raskisi kukkiakaan ulkoiluttaa. ;)
      Yllättävän kestävähän tuo orvokki on....

      Poista
  3. Tuo teidän kesäpaikka näyttää niin ihanalta. Todellinen tauvon paikka! :)

    VastaaPoista
  4. Siellähän Aromaa jo on niin kutsuvana.:) leppeät löylyt... tuossa kulotuksessa on joku vietti.verenperintönä varmaan saatu! Kulotus puhdistaa niin kivasti paikkoja.ja se kitkerä tuoksu kuuluu kevääseen! !!
    Harakka ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, onhan sitä kulotettu kotonakin! Ja otettu opiksi! ;)
      Kevään ilot ovat moninaiset. Muistotkin puhkeavat kukkaan! :)

      Poista
  5. Ihanan levollinen postaus taas! Kuvatkin on niin kauniita ja seesteisiä! Luonto on näin varhaiskeväälläkin kaunis, vaikka vielä kovin paljas onkin. Mukava päättää blogikierros tau(v)on paikkaan <3

    VastaaPoista
  6. Ihana mökkeilykausi on teillä alkanut! Luonto on siellä niin lähellä! Kauniit saunomismuistot minulla teidän mökiltä! Mukavaa kevättä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaankin mökkikauden avaus on tehty ja ihana vuoden jakso edessäpäin. Ikä antaa tähänkin uutta ihanaa näköalaa ja sitä oppii nauttimaan pienistä asioistaja hyvistä hetkistä yhä enemmän. Täällä luonto puhuttelee monin tavoin ja yleensä on aikaakin herkistyä. :)
      Tervetuloa moikkaamaan , jos sielläpäin kuljet ja ollaan maisemissa.

      Poista
  7. Niin rauhallinen tunnelma kuvissa ja levollisesti soljuva teksti niiden rinnalla <3 Teidän piilopirtti näyttää niin kutsuvalta. Pihasaunan löylyihin olisi ihana pujahtaa!
    Ihanaa kevättä tauvon paikkaan <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaaru 💞-lämpöinen ajatus Sinulle sanoistasi. Välillä itsestä tuntuu, että teksti tökkii. Kommentit ovat ihana kannuste kirjoitteluun. 😊
      Kevään riemua sinne keskemmäs Suomeakin! :)

      Poista
    2. Voi kiitos, Kaisu <3 Tästä keväästä olen aivan erityisellä tavalla iloinnut. Pieni pala unelmaa on tämän muuton myötä toteutunut, minä niin nautin!

      Poista
    3. Minä olen huomannut ja nähnyt sen sinun ilon Instagramin kuvissakin. Se ilo välittyy tännekin! Vesistöt ja luonto; ne ovat erilaisia siellä ja talvi lyhyempi! :) Enjoy your life now! 👍

      Poista