30. syyskuuta 2017

Kranssi jäkäläoksista

Minä niin nautin  leppoisista, kiireettömistä päivistä.
Tämmöisistä kuin tänään on ollut. 

Siitä, että päivä etenee omalla painollaan 
ilman aikatauluja ja suurempia suunnitelmia.
Piipahdimme päiväseltään mökillä.

Keltaiset haavat ja koivut,
kauniin ruskan sävyt siivittivät matkaamme.
Värien hehku oli aivan käsittämättömän kaunista katseltavaa.

~~~~

Jo matkalla ajattelin meneväni metsään katselemaan jotain kivaa värkkiä;
 jotain mukavaa tekemistä siellä hakkuuaukiolla kannon päällä.
Viime syksynä istuin samaisessa paikassa väriterapiassa 
ja tein kranssin värikkäistä varvuista .
Joskus olen tehnyt kevyen kranssin   puolukanvarvuista .


Tällä kertaa  inspiraatio syntyi ajanpatinoimista jäkäläoksista.
Tein niistä pieniä nippuja, 
jotka sidoin pajukranssipohjan kummallekin sivulle.


Tein kaksi kranssia;
toisen mökin saunan oveen ja toisen kotiin.

Näissä kransseissa on syksyisen puolukkametsän tunnelma! <3


Syksyinen kylmyys ja märkyys hiipi kehoon.
Ihan hytisyttää tässä saunaa odotellessa.


Mukavaa lauantai-iltaa 
ja levollista sunnuntaita Sinulle ! <3

-Kaisu-







29. syyskuuta 2017

Tuunattu kukkapöytä viherkasveille

Täällä on ollut sumuisia päiviä
ja sitä myöten kosteutta on ulkona piisannut.
Syksyn ja sään myötä ajatus on siirtynyt sisähommiin ja 
on ollut mukava pikkuisen laitella täällä kotosalla.


Vihdoin sain työstettyä autokatoksen nurkassa lojuneen kukkapöydän.
Liekö tämä jotain 70 -luvun malleja?!
Pöytätasona oli tässän "ennen" -kuvassa näkyvä lastulevy,
joka arvatenkin oli turvonnut ja tärvääntynyt.


Maalasin pöydän jalat ja kehikon mustalla spraylla.
Taidan vielä suihkauttaa mustalla tuon muovisen osankin niin siitäkin tulee siistimmän näköinen.
Uuden pöytälevyn valoin betonista ja  käsittelin sen himmeällä spraylakalla.
Tämä pöydän pinta kestää vesiroiskeita  ja pöydälle menneet kasteluvedetkin. ;)


Toin kukkapöydän tänään olohuoneeseen.
Siinä on tilaa viherkasveilleni ja 
sopii siihen toki vielä uusiakin.



Kukat tuovat kotiin väriä ja viihtyisyyttä.
Lapsuuden kodissani oli aina paljon kukkia;
viherkasveja ja kukkivia kukkia.

Nyt "iän myötä" viherkasvit ovat alkaneet kiehtoa minua.
Tuon hennon harsomaisen kukan ostin keväällä Tokmannilta.
Kukan nähdessäni minulle tuli tunnemuisto
rönsyävästä, kevyestä kukasta sukulaisen kukkapöydällä.
Kukka lienee Unelma ja minullakin on unelma.
Haluaisin kasvattaa siitä meille  ison ja ilmavan viherkasvin.
Saapa nähdä onnistunko siinä.
Kesän yli on päästy ja kasvua on jo tullut...


Nuo kaksi Saintpauliaa ovat tuottaneet paljon iloa.
Ostin ne maaliskuussa. Niissä oli silloin paljon kukkia, jotka kestivät pitkään, klik
Loppukesästä Santut kukkivat yllätyksekseni uudelleen  ja niiden lehdet ovat edelleen terhakat.
On ollut vastinetta parille eurolle kovasti.

Minulla  oli aikanaan seinällä rottinkisessa amppelissa Kultaköynnös, joka kasvoi pitkin seinää.
Toivoisin, että tuo uusi, pieni terhakka alku lähtisi versomaan samaan tapaan...



Huonekuusi oli kesän varjopuolen kukkapenkissä.
Siinä on uusia kasvuja niin latvoissa kuin oksien kärjissäkin.
Pikkuisen oli aurinko ottanut yläoksiin ja se vähän harmittaa.
Mietin, että korjautuukohan ne tässä  ajan kanssa.

Viirivehka ja palmuvehka sekä pojan hoitooni tuoma lohikäärmepuu eivät sopineet tälle pöydälle. 
Ne saavat kukoistaa omassa nurkassaan.

~~~~~~~~~~

Siinä oli minun tämän hetkiset vihertäjät.
Onko sinulla viherkasveja ja kukkia?
Mistä huonekasvista sinä tykkäät eniten?
Liittyykö kukkiin tunnemuistoja?


~~Kaisu~~