Kämmekkäät hailuotolaisen neuleen tyyliin

Syyskuun viimeinen lauantai.

Syksyiset tunnelmat ovat vahvasti läsnä. 

Päivisin on ollut toki vielä kaunista ja lämmintä,

mutta yöllä lämpötila on painunut jo likelle nollaakin. 

Auton ikkunoita ei ole vielä tarvinnut rapata. 

mutta näpeissä tuntee aamulla mitä kohti ollaan menossa. 

Hanskoja tarvitaan kohta. 

Kuvagalleriasta löytyi kuvia keväällä neulomistani kämmekkäistä. 

Kesän lämpimän päivän ohikulkumatkalla 

vein ne pojalleni 

ja napattiin pikaiset kuvat käsityömuistoksi. 

Kysäisin illalla viestillä,

josko kämmekkäät ovat tulleet käyttöön. 

Monta kertaa ovat kuulema olleet käytössä; 

 kalareissulla lämmittäneet

 ja estäneet hyttysiä syömästä käsiä.

Kelit ovat sielläkin jo sellaiset, 

että ovat olleet aamulla jo kädessä.

Olipa palkitseva viesti. 

Käyttötavaraa olivat.

Oletko sinä neulonut kämmekkäitä tai kynsikkäitä?

Käytätkö itse niitä? 

Minulla on ne kirppikseltä löytyneet 

ja tykkään niistä edelleen. 

Neuloin nämä Luotolainen tikkuri -perinneneuleen jämälangoista. 

Minulla ei ollut näihin ohjetta. 

Mutu-tuntumalla etenin ja sovitin tekelettä välillä mieheni käteen. 

Lankaa jäi vieläkin!

Liekö nyt pipon neulomisen aika.

Hailuotolaissetti täydentyy pikkuhiljaa. 

Nostan tähän  paitapostauksessa olleen kauniin runon.  

Tällainenhan se neulojan ajatus on:

Kun tekee toiselle hyvää

antaa vähän ajastaan

laittaa kätensä käyttöön

ja taitonsa toivottuun

silloin jokaisen silmukan 

mutkassa on pieni ajatus 

ja paidan käännön välissä 

pyyntö paremmasta

niin että valmiiksi tullessaan 

tuo puhdas tai pehmeä

on melkein kuin 

näkyvä rukous. 

-Elina Salminen muk.-

Äitienpäivähortensia antoi minulle vielä yhden kauniin kukkasen. 

Taitoin sen maljakkoon viikonloppukukaksi. 

 

Aurinko piirtelee varjoja huoneeseen,

on tulossa kaunis syyspäivä mökkeilyyn ja puolukkametsään! 

Tämän päivän iloa ja valoa sinulle! 

💛💛