22. marraskuuta 2024

Keitot maistuvat

Arkinen aihe. 
Arkiruoka, 
keitto. 
Se valmistui eilen nopsasti työpäivän jälkeen, 
kun Jari -myrsky tuiversi nurkissa ja lumi lensi. 

Lokakuiset kuvat-postauksessa oli kuva Lihapulla -kiusauksesta.
Ystäväni kommentti palautti mieleeni lihapullakeiton 
ja siihen liittyvän muiston.  

Lihapullakeitto:
Muutama peruna,
keittojuurespussi,
lihaliemikuutio,
valmiit lihapullat,
 mustapippurit,
laakerinlehti,
suola. 

~~~~

Keitot ovat helppoja ja nopeita valmistaa.  
Lohikeitto, kanakeitto, lihakeitto, jauhelihakeitto,
nötkötkeitto, pinaattikeitto ja joskus tosi harvoin hernekeitto ovat meidän väelle maistuvia.

Keitot ovat sopivan kevyitä myös päivän toiselle aterille, 
joka meillä laitetaan lapsiperhearjen rutiinien mukaan klo 16 aikoihin. 

Pitäisi vaan opetella keittämään pientä määrää,
kun isoon on oppinut. 
Eilenkin keittoa tuli pienelle komppanialle,
mutta jäipähänä tämänkin päivän varalle. 






Kerrattain opin jossakin tai joltakin, 
että kun perunat ovat kypsyneet,
niistä voi painella haarukalla kauhallisen pari.
 Näin keittojen liemeen saa vähän sakeutta;  
peruna ikäänkuin suurustaa keiton.
Tykkään siitä. 




Se muisto liittyy kesään 1985 ja Helsingin kaupungin leikkipuistossa 
pikkukoululaisille ja puistossa käyville lapsille järjestämään kesäruokailuun. 
Siellä annosteltiin jonain päivänä "soppatykistä" 
lasten mukanaan tuomiin lautasiin lihapullakeittoa.

Oi, aikoja, 
oi, hyvää palvelua
ja ihania kesäisiä keittomuistoja. 




Oikein ihanaa viikonloppua Sinulle.
Taitaa olla monessa paikassa joulukadunavajaiset huomenna.
Ehkäpä minäkin availen joulua tänne kotiin
ja siirryn näistä arkisista postauksista jouluisempiin aiheisiin! 



 
 

17. marraskuuta 2024

Tuunattu katuharja


Ensilumi, joka satoi lokakuulla, suli silloin arvatenkin pikimmiten pois. 
Sen jälkeen on odotettu viikkokaudet vesisateiden ja tuulien loppumista. 
Tänään lopulta saimme herätä lumen valkoon 
ja ihanaan, odotettuun talviseen tunnelmaan. 
Miten valoistalta ja kauniilta aamu näyttikään. 
Tuli sellainen joulumieli, 
niin kuin näistä ensimmäisistä lumisateista aina ruukaa tulla. 




Lunta on toki vielä vähän eikä lumikolaa kannattanut tänään ottaa esille. 
Portaan etusen ja pienen polun tekemiseen kiveykselle 
riitti vielä oikein hyvin harja. 
Tuo vanha tutunnäköinen työkalu, 
jonka tuotenimi on ollut varmaan iät ja ajat Katuharja.  

Tykästyin syksyllä  tähän Sini-tuotteeseen
sen harjasten ruskeaan väriin sekä niiden tiheyteen ja napakkuuteen.  
Harja on osoittautunut hyväksi kuistin ja kiveyksen lakaisemiseen. 
Tuoteselosteessa lukeekin :
lumi, sora ja isot roskat. 




Jo kaupasta palatessani tiesin miten tuunaan harjan.
Näin silmissäni  jämät ja jemmat ja nuo riittoisat pellavaiset tilkut. 

Kokosin harjan koristelun kolmesta palasesta ja  
liimasin ne Eri Keeperillä harjan puuosaan ja 
liiman kuivamisen jälkeen 
suihkautin pintaan spraylakan. 

Jos sinulla on yksi kangaspala,
leikkaa sen keskelle nafti reikä, 
levitä liima harjaosan päälle ja pujota kangas kepin kautta harjan päälle,
sivele tarkasti paikoilleen.  
Leikkaa liiman kuivaamisen jälkeen reunasta ylimääräiset pois. 
Lakkaa.




Katuharjan tuunaaminen on jo vanha idea, 
mutta tuunaukset ovat aina tekijänsä näköisiä. 

Lunta lakaistessa pohdiskelin, 
josko tuunaisin muutaman harjan kyläreissuille viemisiksi
 tai vaikkapa joululahjaksi. 
Kuusikankaan tilkut voisivat olla kivan talvisia ja jouluisia. 

Mitäpä tuumaisit jos saisit tällaisen lahjaksi 
tai innostuitko tuunailemaan omannäköistä harjaa tässä joulun alla? 




Tervetuloa talvi ja talven ihmemaa! 
Joulua kohti mennään hitaasti, mutta varmasti.