Minulla alkoi eilen yhtäkkiä kolottamaan pullahammasta.
ja olen kokeillut monenmoisia korvailevia pullaversioita aikojen saatossa.
"Pullantuskassa" mieleeni palautui lapsuuskodissa leivottu peltipulla.
Laitoin viestin äidille, josko hän laittaisi kuvan reseptistä.
En malttanut kuitenkaan odottaa ohjetta ja
jolla leipoutui peltillinen
oikeinkin maistuvaista ja pehmeää pullan korviketta.
Leivoin peltipullan maidottomana (vesi) ja
gluteenittomana (Viljatuotteen vaalea jauhoseos)
ja laitoin taikinaan tuplat sokeria sekä reilummin kardemummaa.
~~~~
Innostuin ohjeesta ja tein tänään samaisella ohjeella
tulevia juhlia silmällä pitäen kranssiversion.
Nostelin taikinaa lusikalla kahteen irtopohjavuokaan ympyrän muotoon
ja jätin taikinan tasoittelematta.
Kranssista tuli mielestäni tosi hyvä
sekä maultaan että näöltään,
joskin matala.
Kranssi on juhlavampi kuin peltille tehty levypulla.
Tulevaan juhlakranssiin laitan puolen annoksen yhteen kranssiin
niin saan siihen korkeutta ja riittävästi kokoa muutenkin.
Alakertaan tullessaan nuorimmainen sanoi,
että täällä tuoksuu pullataikina.
Mielenkiintoista ja hellyttävääkin,
miten pienestä määrästä taikinaa nousi kotiin se tuttu pullan tuoksu
joka sai pojan kyselemään taikinapaakkua maistijaiseksi.
Pikapulla, pannupulla tai peltikranssi,
nimellä ei niin väliä.
Pääasia, että pullankaipuu oli tyynnytetty
ja taitaapa erityissruokavalioisten pullapuoli juhliin olla nyt mietittynä.
~~~~
Oletko sinä tehnyt peltipullaa?
Tämän tekeminen on kyllä kätevää ja nopeaa
eikä tarvitse käsiäkään laittaa taikinaan.
Saimme arjen juhlahetken.
Pullantuoksua ja tiistai-iltapäivän pullakahvit
kesäisissä tunnelmissa.
🧡
Paluupostissa tuli kuvaviesti äidin reseptistäkin,
sellaisesta Kotikokki-kortista,
joita säilytettiin muovisessa rasiassa.
Muistatteko niitä?
Äidin resepti oli tällainen:
5 kkp vehnäjauhoa
3 kkp sokeria
2 kkp sulatettua margariinia
4 tl leivinjauhoa
2 munaa
3 kkp maitoa
päälle kanelia ja vaniljasokeria
🧡
Joku päivä kokeilen tätäkin,
gluteenittomana varmaankin.