24. helmikuuta 2025

Hidasta muotia

Arvatenkin sillä tähdätään vaatteiden pitempään käyttöön, 
itsetehtyihin vaatteisiin, 
vaatteiden muodistamiseen ja kankaiden kierrätykseen. 

Hidas muoti kuulostaa sanaparinakin niin hyvälle 
-saati sitten tekona. 
Käsityön ei tarvitse aina olla niin muodikastakaan:
käytännöllisyys ja omannäköisyyskin riittää. 
Ja se, että vaatteet ja kankaat saavat pitkän elinkaaren
ja vaatteiden käytössä on vastuullisuutta. 

~~~~

Kerrattain ostin kirppikseltä kahdella eurolla lasten pussilakanan (90x120 cm). 
Tuollaisen trikoisen, mustavalkoraitaisen,
aivan kuin marimekkoisen. 
Ostaessani tuli mieleen, että siitä voisin ommella raitapaidan.  




Myöhemmin pussilakanaa pyöritellessäni ja mittoessani päädyinkin 
surauttamaan siitä kimonotyyppisen oloasun 
hitaisiin aamuihin ja iltoihin. 
Olen sujahtanut se päällä yön levollekin.
Tykkään vaatteen pehmeydestä, reilusta koosta 
ja mallin yksinkertaisuudesta.  




Nämä minun ompelut ovat aina tällaisia 
pikaisia surautuksia. 
Tässäkin ompelua vaati vain sivusauma, 
kädentiet, kaula-aukko ja helman käänne. 
Vaatteessa on 
omatekoisen, ainutkertaisen vaatteen tuntu 
ja ilo oivalluksesta sekä kierrättämisestä. 
Se on paljon se 
ja oloasuni täyttää hitaan muodin kriteerit! 




Tätä vanhasta uutta -taktiikkaa käytin paljon ommellessani aikoinaan vaatteita lapsilleni 
ja tällä tavoin on äitini tehnyt vaatteita minulle ja sisaruksilleni. 
Monta kertaa äitini purki vanhoja vaatteita   
ja monesti hän käänsi siistimmältä näyttävän 
nurjan puolen uuden vaatteen päälipuoleksi.
Hän oli neuvokas ompelija ja idearikas vaatettaja. 

Ennen  vanhaan monet äidit ja mummot ompelivat vanhasta uutta taloudellisista syistä 
ja siksi, että uutta kangasta ei ollut aina saatavilla. 
He olivat tietämättään aikansa kierrättäjiä ja hitaan muodin valmistajia. 

~~~~~~

Tällaisissa käsityöaatoksissa tänään. 
Tykkäätkö sinä ommella ja toteuttaa hitaan muodin ajatuksia?
Haluan osaltani tälläkin postauksella innostaa ja rohkaista kokeilemaan käsitöitä. 





12 kommenttia:

  1. Upea luomus ja upea malli❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Punastuttaa suomalaiseen malliin. Eihän tämä nyt mikään ole -ajatus niin lähellä. ;)
      Mutta haluan omalla esimerkilläni arvostamaan omaa tekemistä ja kokemusta, että on jollakin tapaa onnistunut.

      Poista
  2. Eipä olisi uskonut että pussilakana sai noin upean muodon. Elämä on siitä mielenkiintoista että samoja asioita voi katsoa juuri noin kuten Kaisu olet tehnyt,aivan uudesta kulmasta. Tuottaa uudenlaista iloa
    -Irmama

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämäpä juuri. Ostaessani tuon pussilakanan näin siinä hyväkuntoisen kankaan ja mieluisan kuosin. Hinta hiveli ja lopputulos oli eri kuin alkuajatus. Tällaiset projektit ovat kivoja, kun voi ikäänkuin kokeilla.

      Poista
  3. Muistan ihan ekat OIKEAT käsityöni kun ompelin vanhalla poljettavalla Singerillä esikoiselle paitoja, lakanoita ym...silloin ei ollut kankaissa valinnanvaraa, ei trikoita ym..Sittemmin ompelin muksuille vaatteet aluskerrastoista toppavaatteisiin ja siltä väliltä. Voi kuinka tykkäsin suunnitella ja kaikista kivointa oli viimeistelyt, yksityiskohdat! Myös kasseja, tossuja, kintaita.....
    Raitakankaat on olleet minulle kautta vuosien se rakkain..niin kodin tekstiileissä kuin vaatteissakin!
    Ensimmäiselle lapsenlapselle tein vielä vaatteita ja siitä pikkuhiljaa ompelukset harveni, luonnollisista syistä.
    Tuo malli on kiva tehdä T paitaan kuin yökkäriinkin! 💚🪻🌷

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sini <3 Olipa niin kuin olisin lukenut äitini sanoja. Niin tuttuja. Ajatuksia elämästä, joka on muovautunut aikojen saatossa tähän malliin kuin se nykyään on. Vähäisistä värkeistä valmisvaatteiden halpuuteen ja runsaaseen tarjontaan.
      Kiitos, kun kirjoitit!

      Poista
  4. Tulipa pussilakanasta mukava käyttövaate.
    Minusta tuntuu, että minulla nykyään kaikki käsityöt ovat niitä hitaita. Tuntuu, että mikään ei valmistu. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta hiljaa hyvä tulee ja ajatellen aivan kaunis.
      Mietin välillä myös sitä, että kun kaikkea on jo niin paljon. Mihin ja kelle tekee? Ihana, jos joku pyytää tekemään jotakin. Silloin on motiivi kohdillaan.

      Poista
  5. Kiva vinkki, kiitos! Olisinkohan niin reipas että noista sivuun siirtyneistä kolmesta pussilakanasta tekisin tuon tapaisen mekon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on tätä postausten kirjoittamisen parhautta. Se, että joku ehkä innostuu ja saa inspiksen. Siksi näitä "surrautuksiakin" kannattaa tänne jakaa. Matalantason ompelua ja tekemistä sekä onnistumisen ilon jakamista.

      Poista
  6. Minusta on erittäin mieltä tyydyttävää, jos saa tehtyä jostain vanhasta jotain uutta. Minulla on (vähän liikaa) jemmassa vanhoja vaatteita, joista aina silloin tällöin innostun kokeilemaan, josko jotenkin muokkaisin tai yhdistelisin. Useimmiten hyytyy siihen, että toteutus ontuu ;)
    Sinulla on erittäin hyvän mallinen olopaita, eikä se ihan surauttamalla ole syntynyt, kun olet kauluksenkin saanut aikaiseksi. Se tuottaa välillä harmaita hiuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on totta, että välillä vanhasta uutta lopputulema "ontuu", ei ehkä miellytä silmää eikä tunnu hyvälle muutoinkaan. Silloin on lohduttavaa, että hukkaan se vaate olisi mennyt käyttämättömänäkin kaapissa. On ollut hyvä yritys kierrättää ja tuunata.
      Tuo "mieltä tyydyttävää" oli kaunis sanapari. Me tarvitsemme onnistumisia ja näkyvää tulostakin. Parhaimmillaan käsityöt tarjoavat niitä molempia iloksemme.

      Poista