Näytetään tekstit, joissa on tunniste itsenäisyyspäivä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste itsenäisyyspäivä. Näytä kaikki tekstit

6. joulukuuta 2025

Minun maani



Itsnäisyyspäivän vahvoihin perinteisiini kuuluu tämä sinivalkoinen kattaus;
valkeat kukat ja sininen maljakko sekä kaksi sinivalkoista kynttilää. 
Ne tuovat joulunodotuksen ja jouluvärien keskelle erisävyisen juhlaisen hetken,
joka tänä vuonna tuntuu pysähdyttävän erityisellä tavalla. 

Elämme aikaa, 
joka tuntuu olevan täynnä joka puolelta kuuluvia huonoja uutisia ja monenlaisia uhkia. 
Tänään on oiva päivä pysähtyä miettimään sitä ja kiinnittää huomio siihen, 
mitkä meillä suomalaisilla on hyvin juuri nyt,
mikä on vaalimisen arvoista 
ja mitä kannattaa arvostaen sanoittaa. 

 


Minun kotini on täällä 
tuhansien järvien maassa. 
Näissä maisemissa sieluni lepää. 
metsissä synkissäkin sieluni sulaa.
Näihin Suomen maisemiin 
minä piirrän ääriviivani.

-rakkauen murusia-


💫


Tämä on minun maani.
Tämä on minun harmaa taivaani.
Nämä ovat minun metsäni 
ja tässä on minun mereni. 

Ja minun onneni lepää siinä, 
että näiden kehyksien läpi 
olen saanut katsella maailmaa 
ja oppia tuntemaan
mitä kaikkea tarkoittaakaan 
vapaus. 

-Elina Salminen-




Eilisen illan hämärässä otettujen kuvien tunnelma
 vaihtuu tänään sinivalkoisten kynttilöiden valoon.   

Tänään päällimmäisenä tunteena on kiitollisuus 
 rakkaasta kotimaasta, itsenäisyydestä ja siitä rauhasta, 
jota saamme elää ja vaalia täällä metsien ja järvien maassa. 

Äänetön huokaus on,  
että minä, perheeni, jälkikasvuni,
me kaikki,
saisimme nämä puitteet säilyttää tässä epävakaassa ajassa. 


💫


Onnellista itsenäisyyspäivää Sinulle!









6. joulukuuta 2024

Itsenäisyyspäivänä 2024

Itsenäisyyspäivä.   
Arkipyhä,
suuri juhlapäivä meille suomalaisille. 

Sinivalkoiset kynttilät odottavat illan hämärää 
ja sytyttämisen hetkeä. 




Sininen kuin meri, 
vihreä kuin metsiemme puut, 
jotka kurkottelevat taivaan valkoisia pilviä. 

Siinä tämän itsenäisyyspäivän värit. 
Suomeni värit.
Tämän rakkaan isänmaani,
 kotiseudun ja luonnon tunnusomaiset piirteet.

💙🤍

Minä rakastan tätä maata,
se on karu ja kaunis niin.
Minä rakastan tätä maata
meren saarilta tunturiin.
Minä rakastan pohjoista maata,
kesän loistoa häikäisevää.
Sanoin kuvata en sitä saata,
Sitä sydän vain ymmärtää.

Minä rakastan tätä maata,
syksyn hehkua kirpeää.
Minä rakastan tätä maata,
kun on sielussa routa ja jää.
Ja kun puhkeaa sinisiin tähtiin
kevään huumassa hohtava maa,
sitä unohda en mitä nähtiin,
tahdon kiitoksen kohottaa.

Minä rakastan tätä maata,
kädenjälkiä ihmisten.
Minä rakastan tätä maata,
ikiaikojen lauluja sen.
Minä rakastan hiljaista maata,
jossa soi metsän yksinäisyys,
ikihongissa laulava tuuli,
suven kirkkaus, yön hämäryys.

-Anna-Mari Kaskinen-






Tänä päivänä muistan äitiäni, sotaorpoa ja hänen elämäntarinaansa,
joka on opettanut minulle paljon elämästä. 

Vanhaan ajan haurastuttamaan Välskärin kertomukset -kirjaan
 taittelemani kotikuusi on ajatus heille, 
jotka eivät palanneet sodasta kotiin, 
vaimojensa ja lastensa luo.
 
Se muisto pysäyttää tänä päivänä, 
kun kaikkialta kuuluu sodan ääniä ja epävakautta. 

Tänään meillä on erityisen suuri syy olla kiitollinen tästä maasta, 
vapaudesta ja kaikesta hyvästä, mitä saamme täällä kokea. 




Kohta sytytämme kynttilät.
Teen mustikkarahkaa,
sinivalkoista
ja vietämme iltaa yhdessä viikonlopun vieraiden kanssa.
Kaikessa rauhassa. 

~~~~

Itsenäisyyspäivän iloa meille kaikille! 














6. joulukuuta 2023

Itsenäisyyspäivänä 2023




Tätä metsää rakastan:
naavapartakuusia
suopursukoita
kivikkorinteitä
neulaspolkuja
rakastan iltaan hiljenneenä
kevään lauluja helisevänä
myrskyissä kohisevana.
Tätä karua
hoitamatonta.
Keloineen pahkoineen
lahorasteineen.
Tätä metsää rakastan.
Tätä maata.

-Maaria Leinonen-

~~~~~~

Rakastan tätä kotia ja kotipihaa,
ikkunasta avautuvaa luontoa,
vuodenaikojen tuomaa iloa 
sekä rauhaa, josta täällä saamme nauttia.

Piipahdin pikaisesti pakkasaamussa
 nappaamassa muistoksi
tämän päivän kauneutta ja iloa,
valkean lumen puhtautta.

Aurinko näkyi kauniina kajona taivaanrannassa
ja linnunlaulupuu seisoi ylväänä lumihunnussaan.




Piti henkäistä oikein syvään ja vielä huokaistakin 
tämän kaiken kauniin äärellä tänä juhlapäivänä.

Tätä on vapaus ja 
tätä on isänmaan kauneus. 
Ja tämä on minun äidinkieleni, 
jolla saan tätä kaikkea sanoittaa.




Rakastan myös luonnonantimia,
joista nautimme tänään 
mustikkaisen kääretortun sisällä ja päällä. 







Sininen ja valkoinen,
juhlapäivän ja vapauden värit.




Onnellista Itsenäisyyspäivää Sinulle!
Meillä on tänään paljon kiitollisuuden aiheita.

5. joulukuuta 2022

Itsenäisyyspäivänä

Tänä itsenäisyyspäivänä ajattelen Sinua Äiti!
Sinun isäsi ei palannut kotiin sotareissulta
ja äitisi jäi viiden pienen orvon yksinhuoltajaksi.




Arjen karuutta ja kovuutta,
ikävää ja lohduttomuutta lisäsi vielä se,
että kahden vuoden iässä sinut haettiin kyläreissulle mummulaan,
jonne sinä isätön jäit kasvamaan sitten myös äidittömänä.
Mummu, tädit ja sedät hoivasivat sinua siellä parhaansa mukaan,
mutta elämäsi ajan olet kantanut rinnassasi kysymystä 
"miksi äiti ei tullut hakemaan minua kotiin"?

Ehkä aikuiset ajattelivat aikanaan keskenään,
että näin sinä saat parasta hoivaa ja huolenpitoa,
 kun kotona oli monta pientä
Valitettavaa,
että niitä mieltäsi vaivaavia ajatusten solmuja ei saatu koskaa avattua 
eikä avoimiin kysymyksiin tullut vastauksia.
Murheellista, että Äitisi ja  minun mummuni jäi meille kaikille etäisiksi
sodan elämään tuomien haasteiden takia.




Olen saanut elää tarinoittesi ja muistelmiesi kautta aikamatkan 
sodanjälkeisiin elämäntilanteisiin ja sotaorvon tunteisiin.
Olen saanut liittää sinun yksilölliset  sotavuosien jälkeiset kokemuksesi
 arvokkaaksi osaksi niin oman sukuni kuin Suomenkin historiaa. 

Elämä ei ollut silloin helppoa kenelläkään ja 
 sinäkin jouduit varhain piiaksi ja tienaamaan naapuriin.
Toisaalta olet kertonut,
 että ne paikat toivat elämään uusia ihmisiä ja välittämistä.
Elämäsi harmaille pilville löytyi kauniita pitsisiä sekä kultaisia reunoja.

Olet kertonut:
 kun suru oli sodan jälkeen suurin, kenelläkään ei ollut aikaa surra 
eikä toki ollut ymmärrystäkään käsitellä surun tunteita.
Kaikki energia suuntautui elämän jatkumiseen kotirintamalla.  
Kodin ja yhteiskunnan tehtävien hoitaminen sekä elämän eteenpäin vieminen 
kasaantuivat niiden kontolle, ketkä kykenivät niitä tekemään. 
Työ vaati niin fyysisiä kuin henkisiä voimavaroja 
ja tunteet jäivät päivästä toiseen jatkuvaan puurtamisen alle. 
Lapset patosivat tunteitaan, 
kun heidän piti säästää oman surunsa ja ikävänsä kanssa kamppailevia aikuisia.

Viime vuosina te sotaorvot olette onneksenne ja iloksenne löytäneet vertaistuen.
Sinäkin olet ollut aktiivinen osallistuja sotaorpojen tilaisuuksiin,
Ne ovat olleet tila ja väylä
 tunteiden ja läpikäymättömien kokemuksien purkamiseen ja jakamiseen. 
Jaettu suru on puolitettu suru ja yhteinen ymmärrys on eheyttänyt monia
 sotavuosien aiheuttamista kokemuksista.  

Sotaorpojen järjestäytyminen ja tarinoiden työstäminen sekä taltioiminen
 ovat avanneet kotirintaman arjen historiaa näkyväksi.
Viime vuosien työ on ollut  merkittävä teille sotaorvoille itsellenne, 
mutta myös meille läheisille.




Isäsi sai hautakummuilleen valkoisen ristin 
ja äitisi  mustan ristin, 
joka oli kovin raskas ansiomerkki kannettavaksi.
Sinä sait elämänikäiset polttomerkit,
raskaat muistot sydämeesi ja mieleesi niistä vuosista,
jotka toivat suomalaisille vapauden.

Tänä itsenäisyyspäivänä
 sytytän sinivalkoiset kynttilät kiitollisuudella ja nöyryydellä.
Saamme käydä viettämään juhlapäivää rauhan vallitessa.
On sanottu, että uhrien ansiosta lippu liehuu!




Keskuudessamme on vielä heitä,
joiden elämää sota aikanaan kosketti.
He ovat eläviä, omaelämänkerrallisia historiankirjoja,
joista voimme vielä oppia,
joilta voimme vielä kysellä.

Meidän ’etulinjaan siirtyvien’ tehtävänä on kertoa näitä koskettavia elämänkertoja ja 
välittää eteenpäin 
viestiä kotimaamme vapautemme  hinnasta.





Suomalaisuus ja sinnikkyys olivat voimavaroja. jotka kantoivat ihmisiä aikanaan. 
Suomalaisuus kasvaa
Maila Jyringin runon sanoja mukaillen 
 ruohon tavoin varpaiden välistä vihreytenä
ja se vihreys on rakkautta tähän isänmaahan, äidinkieleen ja luontoon.  
Tänä juhlapäivänäkin! 



Itsenäisyyspäivän iloa meille kaikille! 

















 

5. joulukuuta 2021

6.12. Itsenäisyyspäivän runo


Tämä on minun maani
tämä minun sininen taivaani
nämä ovat minun metsäni
ja tässä on minun mereni

ja minun onneni lepää siinä
että näiden kehysten läpi
olen saanut katsella maailmaa
ja oppia tuntemaan mitä kaikkea
tarkoittaakaan vapaus

-Elina Salminen-

🤍💙🤍


Tämän runon sanat koskettavat minua tänään.
Vapaus, luonto.

Olemme monella tapaa onnekkaita siitä,
että kotimaamme on Suomi!






Tämän tutun maiseman äärellä,
vuorokauden ja vuodenajan mukaan vaihtuvassa luonnon taidenäyttelyssä
näyttäytyvät monet päivieni ilot!

🤍💙🤍

Sininen ja valkoinen,
meri ja luonnonläheiset lenkkimaisemat,
kotikaupunkini kauneus.




On kaunis talvinen pakkaspäivä.
Sinivalkoiset kynttilät syttyvät
ja lippu liehuu salossa.
Onnellista itsenäisyyspäivää Sinulle ja läheisillesi.

🤍💙🤍

Pst! Minäkin tuunasin kruunukynttilät dippaamalla niitä sulassa steariinissa,
johon olin lisännyt pätkän sinistä vahaliitua.
 Olemme olleet Pikku Akan kanssa samoissa puuhissa
ja meidän sanoin ’samalla taajuudella’!




6. joulukuuta 2020

6.12. Sinivalkoisia kuvia

Onnellista juhlapäivää Sinulle näiden sinivalkoisten kuvien myötä! 
Ja ihanaa toista adventtisunnuntaita, 
joka sekin hoituu näiden kahden itsenäisyyspäivän kynttilän myötä. 



Sinivalkoista.
Sinistä ja valkoista.

Taivasta ja lunta.
Taivaan sineä ja pilviä.
Tai veden pintaa, jonka yllä pilvet vaeltavat.

Sininen ja valkoinen,
värit vapauden.














Yllätyksekseni kuvistani löytyikin paljon sinivalkoisia kuvia.
Kesäisiä ja talvisia.
Luonnosta,
meren ja järven rannalta 
sekä mökiltä.

Hetkistä, joissa olen  nauttinut vapaudesta olla ja kulkea.
Hetkistä, joissa olen kokenut voimakkaasti 
rakkaan kotimaan  ja asuinsijani pysyvän tai yksittäisessä hetkessä näkemäni kauneuden.
Hetken, joka on ollut sinivalkoinen
tai ns. sininen hetki.
Suomen lipun värinen. 

Se lippu liehuu tänään lippusaloissa.
Siitä sinivalkoisuudesta saamme olla iloisia ja kiitollisia.




Näillä kuvilla ja sanoilla vastaan Tiiu Puutarhahetki -blogista aloittamaan
haasteeseen, jonka sittemmin sain Kuvakehrääjä-blogista.

Haastan mukaan ihanat blogit

Pieni lintukoto
Pikku Akan tilkkuvakka
Kanneli

Haasteen säännöt:
Kerro postauksessasi kuka haasteen aloitti eli Tiiu Puutarhahetki -blogista.
Tee postaus, jossa sininen ja valkoinen ovat pääroolissa.
Haasta kolme tai useampi blogiystäväsi mukaan.
Käy kirjoittamassa postauksesi Puutarhahetki- Suurien unelmien puutarha-blogin Sinivalkoista -haastepostauksen kommenttikenttään.

Voit osallistua haasteeseen myös Instagrammissa.
 Merkitgse kuvasi silloin #sinivalkoista_haaste ja @puutarhahetki.





6. joulukuuta 2018

Itsenäisyyspäivänä








Niityllä me olemme kasvaneet, 
sen vihreän kierineet itseemme,
metsän kahmineet syliimme,
pihkan ja neulasten terät.
Pihan sametilla kilisseet
kuin harakankellot
ja kurjenpolvella istuneet.
Tie oli tomua ja hiekkaa,
pehmeää pilveä varpaiden upota.

Maan väkevään tuoksuun me heräsimme
talven kohmeesta kuin kärpäset,
voikukkaa etsimme seinustalta
nälkäisin, uneksivin silmin.
Kosken kuoroon liityimme
ja kallioiden kaikuun 
otimme osaa.

Poika teki pajusta pilllin
ja se soi.
Hän painoi ruohonterän kämmeniinsä
ja puhalsi kuin palokärki,
tyttö keräsi lemmikit laulavasta ojasta,
rentukat näännytti kuumiin kämmeniinsä,
juoksutti kotiinsa koivun alle.

Isä muokasi maan
ja kylvi siemenen,
suuri isäntä suuren pellon 
ja pieni isäntä pienen.

Emäntä leipoi leivän,
tuoksu täytti koko maailman,
ja monisorminen lämpö kietoi yhteen
ihmiset ja eläimet
samoille vainioille,
samoille saroille.

Suomalaisia me olimme 
ja halusimme olla
täynnä ylpeyttä, joista emme tienneet,
mutta niityn vihreä oli jo lujassa,
kasvanut lävitsemme.
Ymmärsimmekö, jaloista juurtuneet,
koskaan se ei meistä lähde?

-Maila Jyrinki-



Meillä on rakas Isänmaa,
kaunis, soljuva Äidinkieli
ja ihmeellinen Luonto.

Olemme monella tapaa rikkaita!
Saamme olla rohkeasti  ylpeitä suomalaisuudesta!




Maanläheisen "Vihreän lapset" -runon myötä 
toivotan Sinulle ja läheisillesi
Itsenäisyyspäivän Iloa!

-Kaisu-