Uuden vuoden kynnyksellä

Vuoden viimeinen päivä.

Katse kääntyy menneeseen  vuoteen 

arvioiden, tarkastellen, 

mennyttä makustellen.

 Tau(v)onpaikka -blogin ensimmäisen päivityksen tein heinäkuun helteellä.

Ensimmäiset kirjoitukset olivatkin mökin miljööstä
ja siellä vietetyistä hetkistä.

Syksyn myötä aihepiirit siirtyivät kotiin.

Vanhat ihmiset ovat tavanneet sanoa, 
että parhaimmillaan elämä on arkea ja työtä.

Siihen voin melkolailla  hyvillä mielin yhtyä:

useat blogipostaukseni ovat
 kotoa, kodin arjesta, 

arjen pyörityksestä, leipomapäivistä,

minulle tärkeistä asioista

sekä

vuodenaikojen vaihtelusta,

luonnon kauneudesta

-onnenhetkistä arjen keskellä. 

Mieheltäni olen yhteisen matkamme aikana oppinut, 

että onni ei ole mikään iso möhkäle. 

Sitä on siroteltu murusina jokaiseen päivään. <3

Sitä arjen iloa olen halunnut etsiä, löytää
ja jakaakin täällä blogissa.

Menneen vuoden helminauha heijastelee kaikkia sateenkaaren sävyjä.

Niissä eri vivahteissa näkyy elämän rikkaus,

menneen vuoden päivien värikkyys.

Puolen vuoden pituinen blogimatka on kuljettu.
Taival on ollut mielenkiintoinen
ja uusi harrastus on avannut uusia näköaloja
sekä mukavia blogiystävyyksiä.

Kohta vanha vuosi väistyy,
uusi astuu tilalle.

Parhainta onnea, onnellisuutta
ja enkelin siipien havinaa sinulle lukijani ja läheisesi.

Tervetuloa edelleenkin Tau(v)onpaikkaan!

~~ Kaisu~~