10. tammikuuta 2026

Hierontaistuimen uusi päällinen


 
Lapset ovat ostaneet lahjaksi vuosia sitten 
tuollaisen tuoliin laitettavan hierontaistuimen, 
joka on kyllä yllättänyt toimivuudellaan. 




Istuin on ruukannut olla kesäajan "lomalla"  
ja syksyn tullen se on nostettu tuohon korkeaselkäiseen tuoliin 
aivan kuin uutena ilona. 

Eihän se mikään sisustuselementti ole,
mutta tosi mieluinen 
ja välillä kilpailtukin istumapaikka. 
Pienetkin nauttivat hieronnasta sekä selän lämmittimestä 
ja kyllä tuolin toiminnot tuntuvat mummustakin tosi rentouttaville. 

Istuinosa on ollut tuotteen "heikko lenkki" 
ja siitä näkyy, että tuolia on käytetty. 
Monta kertaa on käynyt mielessä, 
että se pitäisi päällystää ennenkuin kokonaan hajoaa. 






Tästä päivästä kehkehtyi sitten semmoinen mukava päivä,
ompelu- ja korjauspäivä. 
Kaivelin taas niitä riittoisia huonekalutehtaan kangaspaloja. 
Sieltä löytyi kuin löytyikin materiaalit sekä istuin- että selkäosaan
 ja projekti laajeni kangaskasan äärellä. 
Oisihan istuin näyttänyt vähän keskeneräiseltä, 
jos olisin päällystänyt pelkän istuinosan
vai mitä sinä tuumaat?






Aikataulutus ja siisti koti 
taisivatkin olla salaisuus tämän päivän 
ompeluinnolle ja -ajalle. 

Keräsin nimittäin eilen joulun pois 
ja samalla siivosin vähän perusteellisemmin, 
kun pakkanen tarjosi niin huikeat tuuletusilmat
ja luntakin on sen verran, 
että matotkin sai lumipesuun. 

Hyvä näin!
Mukava päivä ompelukoneen äärellä 
ja vuosi on alkanut kivasti käsitöidenkin suhteen. 
Yksi juttu jäi muuten postausjemmaankin! 
Ja tänne ehtii vielä arvuutella, klik

💫

Hip hei! 
Päivä on pidentynyt jo tunnilla
ja se alkaa jo näkyä ja tuntua! 

Nautitaan olevasta! 














3 kommenttia:

  1. Hyvä tuunaus! Tuohan hierontajuttuhan nyt ihan maastoutuu tuohon nojatuoliin.
    Täälläkin kerättiin eilen joulu pois. Jotenkin oli haikeaa luopua joulusta - en oikein edes tiedä miksi.
    Ihanaa sunnuntaita Sinulle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! <3 Siinä se nyt on maastoutuneena, harmaa harmaan sylissä.

      Niin se haikeus. Se on eittämättä joulunjälkeinen tunne. Mistä se tulee ja miksi tulee? Ehkäpä siitä, että joulunaika on niin juhlaisaa, viipyilevää aikaa, yhdessäoloa, tunnelmaa ja muistojen helminauhaa.

      Poista
  2. Tyylikäs toteutus! Nyt se ihan näyttää kuuluvan kalustoon. Meillä on samanlainen mutta ei ole vielä ehtinyt kulua pinnaltaan. Johtuu varmaan siitä, että työnnän sen välillä kaappiin, jonne se aina unohtuu pitkiksi ajoiksi.

    VastaaPoista