Miten hyvä mieli voikaan tulla siitä,
että saa "pelastettua" lapsensa lempparipaidan.
Tämän postauksen tarina alkoi siitä,
että poikani tuli eilen käymään yllään nelisen vuotta sitten
neulomani islantilainen paita;
paita, jota hän käyttää paljon ympäri vuoden.
Katseeni osui paidan kyynärpäihin,
jotka olivat käytössä hiutuneet aivan puhkeamispisteeseen.
Nämä hiutumiset ovat osoitus paidan merkityksellisyydestä hänelle!
Kuulema paita on "reissussa rähjääntynyt"
ja "käytössä vaan paranee",
edelleen.
Aloin miettimään, mitä voisin tehdä noille kuluneille kohdille
ja "rikki rakastetulle paidalle".
Harmi, jos kyynärpäät menevät aivan puhki ja
paita jää sen takia käyttämättä.
En ole ennen ollut moisen haasteen edessä.
Parsinta vai nahkapaikat?
Silmukointi?
Pyysin poikaa jättämään paidan kotiin
ja hetimiten lauantai-illan haasteena silmukoin paidan kyynärpäät.
Lanka on aavistuksen eri erää ja siksi eri sävyinen,
mutta uskon silmukointikohdan tasaantuvan käytössä.
Olen enemmän kuin tyytyväinen tulokseen.
Se onnistui.
Minulla on voittajafiilis!
Siinä silmukoidessa hoksasin tekeväni ekotekoa.
Taitoliiton vuoden 2025 teemana ja käsityötekniikkana on nimittäin
Jatkoin silmukoinnilla tuon rakkaan paidan käyttöikää ja
kyynärpäiden kestävyyttä.
Taitoliiton sivulla kirjoitetaan puhuttelevasti:
korjaaminen ei ole vaan pelkkää tekemistä, mutta myös filosofiaa.
Korjaamien ja kunnostaminen nostavat käsityön arvoa ja
ovat teko kertakäyttökulttuuria vastaan.
Huomenna viimeistelen paidan huollon ja
harjaan sen lapsiltani lahjaksi saamallani Kent -villaharjalla.
Sittenpä paita on taas kuin uusi.
Tämän paidan korjaaminen
oli Taitoliiton tekstinkin valossa välittämistä "with love"
poikaani ja hänen paitaansa,
ympäristöämme sekä tulevaisuuttamme kohtaan.
Isoja tekoja pienellä silmukoinnilla.
~~~~~~~
Korjaaminen on ollut aina itselleni tuttua ja merkityksellistä tekemistä.
Vuoden alussa, kun etsin haasteita itselleni,
luin Taitoliiton vuoden teemasta ja aihe kosketti vielä syvemmin.
Osallistun myös #korjaa12 -haasteeseen.
Oletko sinä mukana tässä teemassa korjaamassa ja kunnostamassa ?
~~~~~~~
Mukavaa alkavaa tammikuun viimeistä viikkoa Sinulle!
Päivä on jatkunut.
Iloitaan siitä!
Sinusta on muotoutunut mestari näissä käsityöhommissa
VastaaPoistaKiitos Sinulle näistä sanoista. Täytyy sanoa, että paljon olen tekemällä oppinut ja innostunutkin. Kierrätys, tuunaaminen, korjaaminen ovat tulleet tärkeiksi arvoiksi ja tekemisiksi.
PoistaItselleni oli täysi yllätys, että tämä silmukointi onnistui ja että sen tässä kohtaa hoksasin.
Ihanaa, kiitos!
VastaaPoistaTerveisin Virpi
Virpi, ole hyvä. <3 Kiva, että kävit täällä!
PoistaKyllähän se korjaileminen vaatii myös välineitä, kuten tässäkin lankaa ja neulan. Toki, jos lähipiirissä on joku käsityöihminen niin voihan sitä myös tehdä vastapalveluja toisille ja tehdä sitä, mikä on itselle mieluisampaa ja näin "ostaa" itselle vaatteen korjaajan.
VastaaPoistaKiva, kun otit kantaa aiheeseen, Suvi! <3
Hienosti sait paikattua rakkaan villapaidan! Minä olen parsinut villasukkien kantapäitä. Näin netissä erilaisia tyylejä parsimiseen ja innostuin itsekin, mutta en kyllä saanut ihan yhtä hienoa jälkeä aikaan, ainakaan näin ensi yrittämällä.
VastaaPoistaKiitos Kristiina! <3
PoistaEi tämäkään täydellinen ole, mutta tällä mennään jatkoon.
En ole tällaista korjaamista ennen tehnyt ja siksi on kyllä tosi hyvä mieli, että tämä tekniikka tuli mieleen tässä hetkessä.
Loistavasti korjattu tuo rakas paita! Minä olen joskus yrittänyt silmukoida sukkiin jotain pientä ja hermothan siinä vain meni;)
VastaaPoistaPioni, minullakin oli ensin vähän hakemista, mutta sitten löytyi jonkinlainen loogisuus ja rytmi siihen langan pujotteluun!
PoistaOlet sinä sitten taitava!
VastaaPoistaKerrassaan ihana neule joka sai taas lisäelämän.
Just niin parhautta, että saa korjattua ja neuletta saa taas ilolla
pitää päällä.
Mukavaa viikkoa sinnekkin!
Tuo on kyllä parhautta, että neule sai jatkoaikaa. Kävi kyllä mielessä sekin, että olisin tehnyt uudet hiat paitaan. Ehkä jossain vaihessa sekin edessä.
PoistaTuo on kyllä parhautta, että neule sai jatkoaikaa. Kävi kyllä mielessä sekin, että olisin tehnyt uudet hiat paitaan. Ehkä jossain vaihessa sekin edessä.
PoistaOletpa saanut siististi korjattua. Hyvä vinkki, jonka pistän korvan taakse. Ukollani nimittäin on aina neulomani Luotolainen päällä ja varmasti kohta ihan riekaleena.
VastaaPoistaTämä on kyllä parasta somessa, kun täällä saa näitä vinkkejä. Korvien taukset minullakin aivan pullottaa hyviä hoksautuksia.
PoistaLuotolaisessahan oli myös se hyvä puoli, että ne hiat voi neuloa uusiksi, kun ne aloitettiin sieltä olkapäältä tekemään.
Siististi korjattu "rikki rakastettu"! Itselläni on viikottain korjauskeskiviikko - taas huomenna siis. Olen sen haasteen bongannut vuosi sitten Sormustimen blogista. :)
VastaaPoistaTuo korjauskeskiviikko on kyllä hyvä rytmitys viikkoon. Minä olen niin ex tempore -ihminen näissä(kin) touhuissa, että teen kun tulee hyvä fiilis korjaamiseen! ;)
Poista