16. huhtikuuta 2019

Kevään ihmettelyä ja iloa


Kevät on aina uuden alku.

Joka vuosi ihmettelyn,
ilon,
kiitollisuuden aika.


Tänään on ollut kaunis, lämmin, aurinkoinen kevätpäivä.
Pyöräilin työmatkat ja olin onnellinen siitä,
että poikani tarvitsi taas autoani.
Muuten minulta olisi jäänyt kuulematta talitinttien aamukonsertti
ja joutsenpariskunnan äänekäs lento ylitseni.

En olisi voinut tuntenut ihollani keväistä vapauden tuntua 
enkä lämpimiä auringon säteitä.
Aistimatta olisi jäänyt märän maan tuoksut.
Tuoksumuistot, jotka tuovat mieleen pienet lapseni, 
kevätkelit ja lasten vaatteisiin tarttuneen "ulonhajun".



Ensimmäisen kerran tälle keväälle
kyykin tuolla pihalla kännykkäni kanssa kuvailemassa.
Teki mieli oikein viipyillä ja tutkia, mitä lumettomista kohdista löytyykään.

Perennapenkkini on juuri vapautumassa lumen vaipasta ja 
sieltä jäisestä mullasta näkyy jo   vihreää, elinvoimaista kasvua.
Se on joka kevät suuri ihmetyksen aihe!
Ja valtava ilo!


Uskolliset perennat,
Vuohenjuuri ja Kaukasian maksaruoho löytyivät "valekukkapenkistä",
jossa ne odottavat uutta sijoituspaikkaa.
Siinä on kaksi sitkeää kukkaa,
jotka ensimmäisenä nousevat pintaan ja kukkivat uskollisesti.


Pihalla käyskennellessäni muistui mieleeni, 
että  keväällä 1990 piha oli haravoituna tänä päivänä.
Silloin kevät oli edellä kovasti.

Keväät ovat aikataulultaan kovin erilaisia.
Nyt meillä on vielä paljon lumikasoja
ja hyvin märkää.
Harava saa olla vielä kotvan varastossa;
pitää pidätellä hetki pihahommiin mielivää mieltä.

Onneksi on kuitenkin pieniä kivoja keväthommia,
joita voi tehdä jo nyt!

Hain puutarhalta keltaisia ja liiloja orvokkeja,
jotka rohkeasti istutin ruukkuihin.
Uteliaisuuttani kävin kurkkaamassa 
milloin olen edellisinä keväinä orvokkeja istutellut.

Muistan, 
että kerralliset orvokit, jotka istutin näin huhtikuulla,
vei halla lokakuulla.
Että kevään ensimmäiset orvokit voivat olla hyötysiä ja sitkeitä!



Saapa nähdä miten pitkään näistä pienistä auringoista riittää loistetta!
Siinä ne nyt kuitenkin  toivottelevat 
pääsiäisen iloa ja tervetuloa kotiimme!

Joko sinulla syyhyttää päästä pihahommiin vai nautitko keväästä muulla tavoin?
Oletko laittanut kukkia tai kukkiiko sinun pihassa jo kevään ensimmäisiä kukkijoita?

Näissä keväisissä tunnelmissa tänään
posket kevätauringosta punoittaen 
kirjoittelin tänään!
Kaisu

2 kommenttia:

  1. Kyllä syyhyttää ja tänään jo pienesti aloitinkin pihahommat 😊 Meillä on kukkapenkin jo sulia ja ne siivoilin ulkoilun lomassa. Muuten ei vielä kunnolla haravoimaan pääse, kun meiltäkin löytyy vielä niitä lumikasoja. Kumma miten taas löytyy virtaa ja intoa pihahommiin, kun syksyllä sai itseä oikein patistella laittamaan piha talvikuntoon 😉 Nuo pienet kukkien alut, niistä tulee aina niin hyvä mieli. Ja orvokeista myös 😍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevät on kyllä sellainen vuodenaika, että kaikki näyttää ja tuntuu ihanalta! Pihatyötkin ja puurtaminen siellä. Malttamattomana odotan viimeisten lumien sulamista ja maan kuivamista.
      Paikoitellan alkaa olla jo niin kuivaa, että arjen tullen hissukseen aloittelemme haravoimaan.
      Sieltä se vihreys sitten ponnistaa esiin. Ja piippoja näkyy jo kovasti enemmän kukkapenkissä. Sinne tulee kurkisteltua useasti.
      Orvokit saivat yhtenä yönä "kylmää kyytiä" ja olivat aivan hileisinä aamulla, mutta niin vain ne sieltä nousivat . Yllättävän kovaa pakkasta kestivät. :)
      Ihania kevätpäiviä SInulle, Eerika! <3

      Poista