Tämän päivän runo ja kuvat löytyvät v. 1946 painetun kirjan kellastuneilta sivuilta.
Taas kattavat valkeat hahtuvat maan
alas taivaan laelta liukuin.
Taas metsät on hopeanhuurteissaan
ja teiltä soi helinä tiukuin.
Hei vaan, miten kelkat kiidättää,
miten sukset siukuvat mäissä.
Miten hanget hohtaen kimmeltää,
puna hehkuu poskipäissä!
Mut aatto kun iltaan kallistuu,
kipinkapin jo kotiin juostaan.
On valmiina varmaan joulupuu.
se jäi ison veikon huostaan.
Kas, siinä se onkin jo koruissaan
kuin itse joulun ihme
ja sillä on tähti kruununaan
ja oksilla lunten vihme.
Nyt syttyivät sen kynttilät!
Miten hehkuu se ja loistaa.
Ja lasten silmät sirkeät
sen kirkkautta toistaa.
Joku -kuulkaa-ovelle kolkuttaa!
Ihan sydämet sykertyvät.
Oven takana pukki odottaa
ja sen kontissa lahjat hyvät.
Ole siunattu joulu riemuines,
sinä vanha ja aina uusi,
sun kynttilöines ja lauluines,
ole siunattu joulukuusi.
Sinä harteiltamme kirvoitat
elon pitkäin päivien painon.
Sinä valoa, hyvyyttä heijastat,
joka kaiken takana ain ´on.
-Lauri Pohjanpää-
Minua kiehtoo runon rikas kieli;
hauskalta kuulostavat, kuvailevat sanat ja runon ajatusta eteenpäin vievä riimien rytmi.
Tässä vanhassa runossa on taattua vanhanaikaisen joulun tuntua.
Kauniita ajatuksia luonnosta ja sen kauneudesta,
lapsista ja heidän vilpittömästä onnestaan,
kodin joulun ihailusta ja ihmettelystä,
jouluilosta. <3
Kauniita asioita,
joista ennenvanhainen joulu oli tehty! <3
Pienet, ohikiitävät asiat ovat olleet,
arvokkaita ja tärkeitä.
Se, että arki on muuttunut hetkeksi juhlaksi,
on riittänyt ennen
-ja sen toivoisi toki riittävän tänä joulunakin.
<3
~~Kaisu~~
Minua kiehtoo runon rikas kieli;
hauskalta kuulostavat, kuvailevat sanat ja runon ajatusta eteenpäin vievä riimien rytmi.
Tässä vanhassa runossa on taattua vanhanaikaisen joulun tuntua.
Kauniita ajatuksia luonnosta ja sen kauneudesta,
lapsista ja heidän vilpittömästä onnestaan,
kodin joulun ihailusta ja ihmettelystä,
jouluilosta. <3
Kauniita asioita,
joista ennenvanhainen joulu oli tehty! <3
Pienet, ohikiitävät asiat ovat olleet,
arvokkaita ja tärkeitä.
Se, että arki on muuttunut hetkeksi juhlaksi,
on riittänyt ennen
-ja sen toivoisi toki riittävän tänä joulunakin.
<3
~~Kaisu~~
Heh, voin melkein korvin kuulla, millainen poljento tässä runossa on ollut, kun sitä on puolivuosisataa sitten lausuttu. :) Kaunis runo on tämäkin! :)
VastaaPoistaAikansa kuva tämä runo on! <3
PoistaIhania kuvailevia sanoja, jotka saavat runon elämään sitä lukiessa. Esim. "sukset siukuvat", "kipinkopin" ja "sydämet sykertyvät" tuovat silmien eteen mielikuvia, jotka värittävät runon tuomaa mielikuvaa.
Ihana runo! Vanha, mutta sanoma tallella ja sopii tähänkin jouluun<3
Niin totta! :)
PoistaIhana runo, jossa oli jotain valtavan tuttua. Piti kysyä äidiltä, muistaako. Muistihan hän! Ujona pikkutyttönä joutunut raukka lukemaan tämän runon koulunsa joulujuhlassa. 🙈 Voin kuvitella tunteen, kun sanat ovat meinanneet takertua kurkkuun. Mutta mukavan soljuva runo, tykkään 😍
VastaaPoistaJoulusta toivon rauhan juhlaa, ettei maallinen hössötys menisi tärkeimmän edelle. Että lapsillenikin jäisi lapsuuden jouluista muistiin, mikä tässä juhlassa on kaikkein merkityksellisintä. ❤
Minua ilahdutti, että sait äitisi kanssa kokea tämän runomuiston ja muistelumatkan sinne joulujuhlaesitykseen. <3
Poista"Sinun joulusi on minun lapsuuteni joulu." <3
Se mitä lapsillemme tarjoamme jouluna, on pitkälle meidän muistojen joulua. Otamme sieltä kodin perinnöstä ja perinteestä jotakin ja lisäämme sen osaksi omien unelmien joulua. <3