Joskus nuo poikasten rikkimenneet housut haastavat.
Viimeisin haaste oli nämä värikkäät lasketteluhousut,
melko uudet, mieluisat ulkoiluhousut,
Kyllä tuli taas niin kiitollinen mieli näistä liimattavista korjauspaikoista.
Tällä kertaa tästä heijastinkangaspalasta,
jolla polvessa oleva reikä saatiin pois päiväjärjestyksestä.
Vielä kiitollisempi mieli tuli, kun mielessäni alkoi soljua
Ester Ahokaisen runon säkeet.
Kun polvipaikan kolmannen jo ompelen
ja haalareissa risaa riittää,
niin muistan lauseen vanhanaikaisen
-sun joka tilanteessa tulee kiittää-
ja kiitokseen on syytä myönnän sen:
On terve poika polvipaikkainen.
Housun paikkaaminenkin onkin arjen iloa, suorastaan juhlaa,
kun sen oikein ymmärtää.
Sellainenkin oivallus voi näköjään tulla! <3
Kaisu
Näinhän se tosiaan on, kun aina muistaisikin ♥
VastaaPoistaOli itsellenikin taas hyvä muistutus nuo runon säkeet. <3 Tekevälle sattuu ja rapatessa roiskuu ovat myös sattuvia sanontoja! :)
PoistaOnpa hyvä runo! Tuota en ole ennen kuullutkaan.
VastaaPoistaJostakin se on tullut minun mieluisimpien runojen joukkoon. Pysäyttävä ajatus. Housujen korjaamisessa kun meinaa aina nousta tuskainen olo. <3
Poista