Pannulappuja ja pannunalusia Ystäville

Patalappu ja pannunalunen ovat toki arkisia lahjoja,

mutta ajatus on tässäkin tärkein:

eipähän ystävä ainakaan polta näppejään eikä pöydän pintoja keittiöaskareissaan.

Neuloin paksuilla puikoilla pannunalusia 

kerrallisesta matonvirkkuusta jääneestä trikookuteesta.

Laitoin alusiin nahkaiset  ripustusrenksut.

Oli ystävät ja ystävänpäivämuistamiset  mielessä.

Patalappuihin löysin Tokmannin tarjouskorista 

vaaleampaa harmaata.

pehmoista ja ihanaa kevyttä neulottavaa, 

Novitan Strömsö -ontelolankaa.

Loin patalappuun parikymmentä silmukkaa, 

 neuloin aina oikeaa kympin pyöröpuikoilla

ja tein  renksun sijaan ripustusreiän.

Eli kolmanneksi viimeisellä kierroksella päättelin muutaman silmukan ennen reunaa 

ja seuraavalla kerralla loin tilalle uudet silmukat,

jonka jälkeen tuli vielä päättelykierros.

Näitä patalappuja on leppoisaa neuloa ja niitä valmistuu pika pikaa.

Yhdestä 150 gramman kerästä tulee 3 patalappua ja vielä puolikas.

Käyn varmaan vielä kurkkaamassa, josko tuota lankaa on jäljellä.

Tuli nimittäin mieleen,

että näitä voisi neuloa muutamia jemmaan

ja tehdä niistä esim. servettien kanssa pieniä lahjapaketteja

 kyläilyyn, synttäreille ja nimppareille.

Kun ensimmäinen silmukka nostetaan kierroksen alussa,'

patalappujen reunoihin muotoutuu kiva silmukkainen sydänrivi.

Siinä niitä pieniä sydämiä oli pöydällä peräkkäin ja vierekkäin,

limittäin ja lomittain

niin kuin elävässäkin elämässä,

perheessä,

ystävien kesken,

sukupolvien sydänten ketjussa.

Ystäväni

kaukana

Keittiössä hääriessä

juttelen sinulle usein

kuin istuisit tässä ja nyt!

-A.Porio-

❤️❤️

Täällä patalappujen,

pannunalusten  äärellä

ajattelen Sinua.

Näiden arkisten elementtien kanssa

 muistan Sinua,

Ystäväni, 

arkeni ja arkisten juhlahetkieni jakaja.

Sama kait se minkä äärellä ja missä muistaa.

Pääasia, että muistaa.