Maljakkoon kieputellut tulppaanit

Miten ihanalle se tuntuukaan,

kun tuntee kehossaan elämän voiman palautuvan

ja innostuksen aaltojen saavuttavan.

Reilun kahden viikon kotoilun jälkeen piipahdin pikaisesti lähikaupassa

ja ostin meille molemmille tulppaanikimput

Punaisia, koska Hän tykkää siitä väristä 

ja koska ne tuntuivat nyt juuri voimauttavimmilta.

Laitoin pois sen "joulukimpun varjon",

joka oli kyllä hintansa väärti

ja innostuin kieputtelemaan tulppaanit vähän eri tavalla maljakkoon.

Aivan hykerrytti puuhastella näiden 

kauniiden kukkasten kanssa.

Ja tämän arjen juhlafiiliksen kunniaksi raskin viimein sytyttää 

yhden noista miniäni tekemistä ihanan sävyisistä kynttilöistä.

Nyt lisäilen vähän kerrallaan vettä maljakkoon 

ja seurailen tulppaanien venymistä.

Yksi utelias tulppaani oli lähtenyt jo kasvamaan kohti vapautta

ja kurkistelemaan maljakon suulle.

Saapa nähdä minkälainen tulppanipöheikkö tästä tulee 

vai tapahtuuko maljakossa mitään!

 Viime yönä satoi lunta tuiskuttamalla

ja piha oli aamulla täynnä kauniita taideteoksia,

 tuulen muovaamia ja siloittamia lumidyynejä.

Lumen kauneudesta ja valkeudesta huolimatta,

on oma hommansa puskea lumi pois pihasta.

Tulppaanit ovat kuitenkin aina lupaus kevään saapumisesta.

Ei talvi kestä loputtomiin. 

❤️

Kaikkea ihanaa viikonloppuusi!

Ehkäpä myös tulppaanien kieputtelua maljakkoon!