Huonekuusi ja mustikanvarpukranssi

Tänään töistä tultuani täällä kotona oli niin hiljaista, että kuulin jopa seinäkellon raksutuksen. :) Se on harvinaista meillä!   Kun ei ollut juttukaveria eikä ketään huolehdittavaa, siinä aikani ihmeteltyäni päätin puhutella viherkasvini kastelukannun ja kameran kera.

Jos viimeksi tuskailin harmautta ja ihastelin valkoista väriä, ei vihreäkään hassummalta näytä marraskuun pikkupakkasessa. Jotenkin terapeuttista oli pikkuisen pyöritellä kukkia valoa päin ja nypätä nuupahtaneita lehtiä pois.

Viirivehka on aivan huikea viherkasvi tämmöiselle kukkienhoitajalle kuin minä olen.

 Lapset ovatkin nimenneet sen "väsyneeksi kukaksi"! 

Eli kun lehdet nuupottavat alaspäin, vielä ehtii pelastaa kukan kastelemalla. 

Ja toisaalta se on hyvä merkki, ettei tule kasteltua turhan usein ja liikaa! ;)

Muratin ostin keväällä pihalle ja siirsin kesän lopulla takan reunalle. 

Kovasti se pukkaa uusia lehtiä, niin pieniä, terhakoita. 

Jotenkin lehdistä on kuitenkin luettavissa valon ja lämmön ikävä!

Tämä kukka lienee jonkin sortin Hienohelma. 

Se on tykästynyt ikkunan viereiseen hyllypaikkaan.

Pikkuisen keltaista on toki näkyvissä, mutta kuulunee tähän aikaan...

 Kiiltävälehtinen kukka on oman onnen nojassa portaikossa 

lasten tönittävänä ja tuupittavana. 

Ei ole siitä moksiskaan, vaan pukkaa lehteä ja uutta versoakin näyttää tulevan.

Jotenkin minä voimaannuin näitä viherkasvejani katsellessani 

ja pinkaisin pikaisesti lähimetsään mustikanvarpuja poimimaan. 

Kranssipohjan kietaisin haavan nuorista versoista.

Siinä se sitten komeilee - mustikanvarpukranssi  - ex tempore.

   Ehkä huomenissa suihkautan sen päälle matta valkeaa sprayta...

=======================

Illan päätteeksi ajelin Tokmannille ja ostin sieltä Huonekuusen.
Se sai paikkansa erkkerin nurkasta. Kuulema tykkää viileästä ja valoisesta paikasta.
Ja kun kastellaan, kastellaan kerralla läpimäräksi ehkä kahden viikon välein.
Saapa nähdä lähteekö kuusi kasvamaan nurkassa?!

 Vihreä postaus.

Vihreydestä, kasvusta ja versomisesta.

Luonnon omasta väristä.

Vihreä voimaannuttaa,

Se rauhoittaa.

Huonekuuseni historia alkoi tänään.

Jotain pientä, uutta, iloa.

Tähän päivään ja tuleviin...

Mielenkiintoista nähdä miten sen hoivaaminen onnistuu!

-Kaisu-