21. tammikuuta 2018

Kotoinen juhla

 Lauantaiaamuna heräsin lapsuuskotini hiljaiseen tunnelmaan.
Muistojen helminauha kulki mielessäni
 vuosien, vuosikymmenten ajalta.
Äidin ja isän yhteinen elämä,
meidän lapsuus,
äidin leskeys...

Seinäkello raksutteli tasaiseen tahtiin aikaa,
huone tuntui tutulta, turvalliselta.

Olin herännyt tammikuiseen pakkasaamuun,
äitini ja hänen ystävänsä juhlapäivään.

Luottavaisesti ajattelin,
että kello raksuttelee illallakin
tutusti, turvallisesti.
Jatkossa he elävät heidän yhteistä tarinaa tässä kotosalla,
joka on edelleen meidän koti,
jossa on minun ja  sisarusteni muistot.



Oli ihana valmistella näitä juhlia! <3

Pöydille levitimme valkeat juhlaliinat, joissa on äitini virkkaamat pitsit.
Äitini on nimittäin tehnyt oman liinansa lisäksi 
meille jokaiselle tytölle pitkät valkeat juhlaliinat.

Ne olivat kaunis, arvokas osa tätä läheisten kesken pidettyä pientä juhlahetkeä.


Jotain sinistä ja  vanhaa löytyi juhlapaikan kaapista. <3

Yhdessä touhuten saimme kokoon juhlakattaukset ruoka-ja kahvipöytään.
Tarjolla oli mm.toscapiirakkaa, 
joka on meidän perheen perinteinen juhlaleivonnainen.


  
Minun ystäväni on kuin villasukka
joka talvella lämmittää,
ja minun ystäväni on kuin niitynkukka,
joka saa minut hymyilemään.
Ota kädestä kiinni, tule kanssani rantaan
vien sinut katsomaan
miten aurinko laskee puiden taakse
ja saa taivaan punertamaan.

Minä olen nyt jo aikuinen,
mutt` vielä tahtoisin
oppia tään maailman paljon paremmin.
Ja vaikka ikää karttuu ja me vartutaan
niin toivon että oppimasta koskaan lakkaa en.

Minun ystäväni on kuin villasukka
joka talvella lämmittää,
minun ystäväni on kuin niitynkukka,
joka saa minut hymyilemään.
Ota kädestä kiinni, tule kanssani rantaan
vien sinut katsomaan
kuinka aurinko laskee puiden taakse
ja saa taivaan punertamaan.


Tästä siskoni  tekemästä suloisesta ristipistotyöstä tein meidän sisarusten onnittelukortin,
josta tuli tavallisen kortin sijaan taulukortti
ja sitä myöten hääparin ensimmäinen yhteinen taulu.
<3 <3 <3 <3



Juhlat olivat lämminhenkiset, kotoiset ja rennot.
Saimme tutustua uusiin sukulaisiimme
ja jakaa keskenämme vanhempiemme iloa.

Totesimme yhdessä, että elämä on ihmeellistä ja ihanaa.
Rakkaus on lahja.
<3
Olen onnellinen heidän onnestaan!




Kaisu

14 kommenttia:

  1. Elämä ❤ Rakkaus ❤ Rikkaus ❤
    Kaunis kuvaus ihanista juhlista ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos rita! <3
      Elämällä on tarjottavana monenlaisia polkuja, ihania käänteitä ja monenlaisia mukavia vaiheita.
      Nyt iloitsemme uusista ihmissuhteista, onnellisuudesta, rakkaudesta. Olemme monella tapaa rikkaita! <3 <3

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Niitä molemipia oli lauantain tunnelmassa ja toivottavasti se tunnelma kantaa tuleviin päiviin, vuosiin. <3

      Poista
  3. Onnea Äidillesi ja hänen ystävälleen uuteen elämään♥

    VastaaPoista
  4. Kaunis kirjoitus kauniine kuvineen elämän suurista asioista.
    Tykkään tavastasi havannoida asioita, ilmiöitä ja ympäristöämme. Saan kirjoituksistasi iloa ja uusia näkökulmia ja ajatuksia elämään.

    Palaan tässä kommentissa myös aikasemman postauksesi kysymykseen blogien kuvamaailmasta. Olen pohtinut asiaa. Tykkään seurata joitain blogeja, kutan tätä sinun elämän eri hetkistä kauniisti kertovaa blogia.
    En osaa ajatella kuvamaailmaa ainoastaan kuvamaailmana. Siihen liittyy niin vahvasti niiden taustalla oleva ajatus ja tarkoitus. Aikaisemmin kiinnitin enemmän huomiota valokuvien kiiltokuvamaisuuteen ja niiden luomaan vaikutelmaan kyseisen ihmisen elämästä. Nyttemmin ajattelen enemmän niiden kautta tuotavaa ajatusta ja tarkoitusta. Miksi nämä kuvat on postattu nettiin? Mitä kuvaaja haluaa näinllä viestittää?
    Blogeja tehdään varsin eri tarkoituksista ja lähtökohdista. Niillä on täten myös omat kohderyhmänsä.
    Saan voimia kauniista kuvista usein niiden kautta jaetun idean tai ajatuksen mukana.
    Kiitos elämänmakuisesta ja ihanasti havannoivasta blogistasi ja kirjoituksistasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Eeva-M kauniista sanoistasi, kommentistasi! <3 Sydämessäni tunsin lämpimän läikähdyksen. Oli mukava lukea, että olet saanut näistä minun kirjoituksistani ja kuvistani iloa ja ajattelemisen aihetta.

      Ison perheen moninaiset elämäntilanteet ja ns. elämänmaku antavat paljon erilaisia peilauspintoja tunteille, kuvaamiselle, kirjoittamiselle, pohtimiselle ja jakamiselle.

      Tavallisuus ja elämänläheisyys on asia, jota tahtoisin jakaa näissä kirjoituksissani ja kuvakulmissani. Sitä, että "arjen juhla" eli tavallisina pitämämme elämä iloineen ja onnenhetkineen, rutineineenkin olisi muistamisen arvoinen. Useimmiten lasten muistotkin ovat pieniä ohikiitäviä onnenhetkiä, joita me aikuiset emme ole edes hoksanneet. "Hetkeen tarttumista" olen harjoitellut pitkin matkaa ja toivon sitä voivani jakaa täällä muistoiksi itselleni, omilleni ja lukijoilleni! <3

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Elämä on välillä käsittämättömän ihmeellistä. <3

      Poista
  6. Ihana kirjoitus. Sydämessä läikähti.Onnea! Saan aina mukavan hetken sinun kirjoituksia lukiessani💛T. Pirta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pirta! <3
      Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo.

      Poista
  7. Suloinen rakkaustarina,lämpimästi Kaisu kuvailit juhlaa. Mukava saada näin olla osallisena,terveiset ja onnittelut hääparille

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irmama <3
      Tämä tarina on minusta niin ihana;kaksi ihmistä löytää toisistaan ilon, tuen ja turvan. Ystävän! <3 <3

      Poista