Me käymme joulun viettohon

Aattoaamun hämärä.

Kinkun tuoksu.

Kynttilöiden pimeydessä säteilevä valo.

Joululaulun rauhallinen sävel.

Kiireettömyys.

Joulu on taas.

Joulu, jota odotin pitkän syksyn,

tuntuu tulleen niin äkkiä,

ilman suurempia valmisteluja,

tuttuja uomiaan.

Jouluvieraat toivat eilen oman lämpimän tuulahduksen ja perhejuhlan tunnun.

Lasten tuikkivat silmät ja jännityksen ilmapiiri tuovat kotiimme 

tänäkin jouluna lapsenmielistä jouluiloa.

'Tule rakkaus ihmisrintaan,

tule lahjana joulun tään...'

Elämä on yllätyksiä täynnä. 

Ja rakkaus on ihmeellistä;

se ei katso ikää! 

Vietimme perjantai-iltana kihlajaisia.

Äitini on löytänyt rinnalleen ihmisen

yksinäisten vuosien jälkeen.
❤❤

Matka jouluun päättyy tähän aamuun,

neljännen aventtikynttilän sytyttämiseen.

'Me käymme joulun viettohon

taas kuusin kynttilöin....'

On läheisyyden ja lämmön,

ilon ja valon aika.❤

Joulun tähti loistaa pimeydessä. 

Sitä kuvastaa tämä uusi siskoni virkkaama kuusen latvatähti,

Toivotan kaikille blogini lukijoille

joulurauhaa

ja levollista jouluaikaa.

-Kaisu-