Etäisyyttä arkeen

Terveisiä Onnibussista. :)
Matkustan eka kertaa tällä kyydillä ja tämä on toistaiseksi ollut positiivinen kokemus. Vauhti kyllä tuntuu välillä huimaavan päätä, mutta matka etenee tällä tapaa nopsaan. Olen matkalla Jyväskylään Hyvä Alku -messuille. Seurana minulla on kaksi läheistä työkaveria ja siltä osinkin matka sujuu mukavissa merkeissä.

Ihana, että työnantaja mahdollisti tämän matkan! :) Työarkeen kaipaa koulutusta; uusia tuulia, materiaaleja, uusia näköaloja, vahvistusta sekä kokemusten peilaamista toisten kanssa.Ja, että kotonakin pärjäävät. Sieltä tuli jo herkullisen kanakeittoannoksen kuva yläasteelaisen käsialaa! ❤

Jyväskylä matkakohteena on toki mieluinen siksikin, että samalla reissulla voin viettää huomisen illan tyttäreni perheessä ja näen ehkä myös poikaani.<3

Kotona olisi ollut paljon 'kapisteltavaa', mutta luulen tämän irtioton antavan hyvää etäisyyttä ja uutta intoa remontin jälkeiseen kodin laittamiseen. Niin paljon kuin remppaa olinkin odottanutkin niin on siinä oma hommansa asua ja elää perheen kanssa siinä sivussa. Siinä on pöytiä useampia jonossa, laatikkoja ja kasoja...Matot makkaralla! :) Nappasin muutaman  kuvan kotoa lähtiessäni, ettei vaan koti ja tekemättömät työt uohdu! ;)

Joku lapsista sanoi arvaneensa, että homma leviää käsistä. <3 Niin tässä uhkaa käydä. Kun yhden kohdan kunnostaa ja kuntoon saa, toinen paikka vieressä tuntuu myös kaipaavan kohentajaa. :) Tuttua juttua varmaan itsekullekin!

Lauantaina mieheni maalasi tämän entisen lastenhuoneen, nykyisen poikien huoneen nuhruisen tammiparketin. Näin on tämä huone käyty kattoa, seiniä ja nyt lattiaa myöten läpi. :)

Nyt olen kokeillut  tablettipäivityksen ajankuluksi. Matka jatkuu halki pimeän taipaleen kohti kaupungin valoja!

Matkaterveisin,

Kaisu