Keittiön ikkunan elävä maisemakortti

Tässä eräänä tammikuisena päivänä sämpylöitä pyöritellessäni
pysähdyin katsomaan keittiömme ikkunasta avautuvaa maisemaa.

Se oli niin kauniin talvinen.
Jollakin tapaa pakkasen pinteessä pysähtynyt!

Siinä katsellessa totesin, että tässä on
luonnon tarjoama vaihtuva taidenäyttely.

elävä maisemakortti,
joka näyttäytyy päivittäin,
sään vaihdellessa,
eri vuodenaikoina eri näköisenä.

Ja että minun mielialani ja herkkyyteni katsella sitä
vaikuttaa siihen mitä näen vai näenkö mitään. :)

Nyt viikon ajan olen pysähtynyt tähän keittiön ikkunan ääreen
eri aikoihin ja erilaisilla säillä.
Olen ottanut kuvia kahdesta suunnasta.

Perheen kysellessä mitä zoomailen,
olen sanonut tekeväni pitkittäis- ja seurantatutkimusta
ikkunasta avautuvasta maisemasta ja sen vaikutuksesta minuun!!! :)

Kauneus on katsojan silmissä, sanotaan.

Kauneutta ja silmän iloa on tarjolla lähelläkin

kun vaan osaa katsoa sillä silmällä,
kiireettä, pysähtyen,
tarkastellen ja pohtien.

Olen nähnyt lumisateen ja sateen loppumisen,

Lumipuut tyvenessä ilmassa ja meillepäin tyypillisen tuulemisen
sekä tuulen tyhjentämät paljaat tummat oksat.

Olen iloinnut sinistä hetkestä ja  talvisesta keskipäivän auringon hetkellisestä  valosta,

havainnut aamupäivän  ja iltapäivän valon eron,

jänisten jäljet ja lintujen ruokahetken

sekä oravan hyppelyn kotikuusessaan.

Tämän viikon kestäneen kokemusperäisen tutkimuksen tulos on arvattavan selvä! :)

Olen nähnyt yllättävän paljon yhdestä ikkunasta.
Ja oletus tämän tuloksen siirtämisestä laajempaan perspektiiviin on, 

että miten paljon kaunista näkisinkään ympärilläni, 

jos vain kiiruhtaisin hitaasti! 

Terveisiä tästä keittiön ikkunan äärestä.

josta näkyy nyt vain pimeyttä ja katuvalojen valojen kajastus 

sekä kynttiläni valon heijastus.

Ensi viikko antaa taas uudet näkymät tästä ulos.

Rikkaus se on tämäkin! <3

-Kaisu-

.