Kahden

Lasten kanssa mennään heidän ehdoillaan ja tarpeillaan; 

perushoito kuuluu mökkielämään samalla tavoin kuin kotiarkeenkin.

Muutaman kerran olemme olleet täällä ihan kahdestaan yökunnissa. Ne ovat olleet erityisiä juhlahetkiä, kun on saanut keskittyä aivan vaan olemiseen tai pieneen kivaan puuhasteluun ja olla rakkaimman ihmisen kanssa yhdessä täällä meidän latautumispaikassamme.

Tyttäreni kiteytti viimeiset tunnelmani runomuotoon viestissään:

<3
Elokuun illan hiljaisuudessa
katsomme toisiamme
sammuvan illan läpi.
On aikaa katsoa tarkasti
kaikkien näiden ohikiitäneiden vuosien jälkeen.

Tiedän mitä mietit.
Tiedän, että sinäkin muistat.
Sykkivän arjen,
auringonkultaamat pellavapäät,
pihaa tömisyttäneet askeleet.
Arkisen haaveen olla vain kahden.

Elokuun illan hiljaisuus.
Haikeansuloinen.
<3

Vanha suojelusenkelitaulu 

-koskettava kuva kahdesta kulkijasta.

Kahden.

Kiireetön hetki ja yletön rauha, 

 ilo toisistamme sekä tästä paikasta!

Olemme puuhailleet  omia keskeneräisiä projektejamme

 tai aloitelleet jotain uutta. 

Tai kuunnelleet hiljaisuutta



ja ihmetelleet luonnon kauneutta.

Näihin hetkiin kuuluu olennaisena pienet yllätykset ja hyvä ruoka.

On lahjaa, että ajatukset kulkevat samanlaisia latuja... 

Kahdestaan oleminen on ikiaikainen onnellisuuden tila 

ja monien käsitöidenkin aihepiiri. 

Minusta oli ihanan liikuttavaa kuulla Joutsen -ryijymme historia; 

se on mieheni tädin tekemä ja appeni on toivonut tätä aihetta.

<3 <3 <3
Elämä käy kuin korkeammaksi
milloin ihmisen lasta kaksi
käsi kädessä, toistansa tukien,
katseesta toinen toistensa lukien
kasvavat yhdessä, kasvavat yhteen,
leikkaavat, sitovat yhteisen lyhteen.
                              -Helvi Juvonen-
<3 <3 <3

K <3 A