30. lokakuuta 2020

Pyhäinpäivän aattona


Metsässä toivun;
satakieli seurana
kuusi suojana
tuuli lohduttajana
sammal sydämen alla.

Piipahdin iltapäivällä itsekseni mökillä. 
Metsässä, luonnon rauhassa kävellessäni ja havunoksia keräillessäni 
 tunsin olevan riittävän kaukana työarjesta,
kiireestä ja tekemättömistä töistä.

Lokakuun lopun syksyinen tunnelma,
joutsenten haikean karheat lähtöhuudot ja koskettavat hyvästit,
valtaisat, monipäiset  auramuodostelemat metsien yllä
sekä maan tuoksu siivittivät osaltaan pyhäinpäivän tunnelmaan.

Eripituisiin elämän kaariin,
luopumiseen ja lähtöön.

Metsää katsellessa näin erikorkuisissa puissa ja 
muutamassa nojallaan olevassa tuulenkaadossa ihmiselämän kirjon.
Siinä eri-ikäiset puut seisoivat  toistensa rinnalla, toisiaan vasten, toisiaan tukien.
Osa  niistä saa kasvaa ja elää pitkään,
osa taimista ei saa elintilaa ja näivettyy toisen varjoon,
osa kaadetaan tai kaatuu itsekseen.
Kun tuuli käy voimakkaana, pieni taimi ja vahva puukin saattaa kaatua sen voimasta.


Tänä viikonloppuna kertailemme mennyttä ja ollutta;
sitä. että edesmenneet rakkaat ovat olleet elämässämme.

Pyhäinpäivän alla olen lueskellut Anna-Mari Kaskisen runoja ja
 löytänyt niistä taas ihanan lohdullisia, toiveikkaita säkeitä,
jotka kirjasin tähän postaukseen muistiin.

 Älä kätke kyyneleitä
älä salpaa surua.
Kulje hiljaa murheen teitä,
kanna toivon murua.

Itke, kun on surun aika.
Älä pidä hoppua.
Anna kyyneleiden tulla,
vaikket tunne loppua.

Surun malja kerran täyttyy.
Astut uusiin askeliin.
Sydämessä kulkevat he,
joita kauan kaivattiin. 


Kun olit mennyt,
ei metsä ollut sama,
ei niitty, ei tie,
ei polku, jonka halki 
sinä olit kulkenut.



Olen pyhäinpäiväaatoksissa.

Kynttilä tuikkii pöydällä valoa pimenevään iltaan.
Sytytin tänään perinteeni mukaan keittiön ikkunaan kodinikkunan,
jossa on kynttilä kaikille rakkaillemme.

Taivaalla voin nähdä muutamia erityisen kirkkaita tähtiä,
johtotähtiä.
Se tuntuu juuri nyt lohdulliselle.


18 kommenttia:

  1. Niin kaunis postaus kaikkinensa. Ihanat runot ja tunteikkaat kuvat! Ihanalle kuulostaa tuo kodinikkuna. Minulle se on ihan uusi käsite. Eli sytetäänkö kynttilä kaikille läheisille, jotka eivät ole enää täällä, vaan ovat jo menneet ajan rajan toiselle puolelle?
    <3 Olet ajatuksissani! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pikku Akka, Ystäväni <3
      Se tuntuu hyvälle, että on niin monet muistavat ja kantavat. <3

      Tuo minun kodinikkuna -käsite liittyy jouluikkunaan, jossa on neljä sähköistä kynttilää.
      Minun mielikuvissa siinä on kynttilä lapsellemme, papoille ja mummulle.

      Pyhäinpäivän lisäksi ikkunaan liittyy valo ja iloa. Laitan tuon koristeen ikkunaan 30.10 neljännen lapsemme syntymäpäivänä. Hän toi veljensä kuoleman jälkeen elämän iloa kotiimme ja täytti sylin. Elämä on muistoja!

      Poista
    2. Aivan ihania ajatuksia tuossa ikkunassa. <3

      Poista
  2. Hyvää pyhäinpäivää sinulle Ystäväni ♥

    VastaaPoista
  3. Olipa kaunis, tunteikas kirjoitus ♥ Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maikku <3
      Luonnossa voi kokea useinkin elämää rikastavia oivalluksia.
      Ihana, että sait osasi tästä tekstistä.

      Poista
  4. Liikuttavan kaunis postaus! Leppoisaa Pyhäinpäivä viikonloppua❤️

    VastaaPoista
  5. Kaisu, sinulla on ihana lahja kirjoittaa näin kauniisti tunteet ja ajatukset sanoiksi❤

    VastaaPoista