Kevättä rinnassa

Olen viettänyt talviloman levollista sunnuntaita tässä kotosalla.

Aurinko on piileskellyt tänään

ja lunta on sadellut kepeästi. 

Ystävien tuoma tulppaanikimppu tuo keväistä iloa 

 ja Pentikin pupu on muisto tästä lomasta
ja sen suomista iloista. <3

~~~~~~

Lomaviikko tuntuu aina kuluvan niin nopsaan,

nopeammin kuin tavallinen viikko,

vaikka saman verranhan siinä tunteja on. 

Johtuneeko siitä, että lomalle on omalla tapaa niin paljon 

toiveita ja odotuksia

vai sekö, että lomalla on niin mukavaa! ;)

Korissa on minun projekti,

pieni villainen peitto,

jonka ääreen olen istahtanut tuon tuostakin.

Olen neulonut langan sekaan lämpimiä, rakkaita ajatuksia,

 kauniin harmaita silmukoita

kuin pieniä onnenhelmiä.

Niiden lämpöön kääritään kevään korvalla pieni odotettu nyytti. <3

 "Eräpäivä"  lähenee,

joten mummun puikot saisivat tikuttaa nopeammin! <3

Viherkasvien  uusi vihreä viestittää vahvasti kasvukauden alusta.

Kukkien vehreyttä katsellessa muistin, 

että nyt kannattaisikin jo laittaa herneitä multaan kasvamaan.

Kasvun ihmettä on mielenkiintoista seurata tuossa keittiön pöydällä ja 

versoista saa pian ihanaa luomua viheyttä leivän päälle ja salaattiin.

Herneversopurkki on kiva tuliainen tai pieni lahja ystävälle.

Eräänä äitienpäivänä sain sellaisen äitienpäivälahjaksi

perhepäivähoidossa olleilta pojiltani ja tykkäsin siitä kovasti.  <3

Poika jätti kukkansa (nimi?)  minun hoiviin, kun lähti syksyllä reissuun. 

Hän toivoi sen olevan kattoon asti hänen palatessa!

Kovasti olen tavoitteesta jäljessä,

vaikka eihän sitä ikään tiedä, minkälaisia kasvupyrähdyksiä on odotettavissa. ;)

Maaliskuu.
Valoa.
Kevättä rinnassa. <3

Inkeri Karvosen runon sanoin
"Lumen maasta
matkalla kevääseen
ikävä kasvaa
kuin silmu auringossa..."

Toivon Sinulle ja itselleni

aurinkopäivien voimauttavaa valoa

ja kevään pienien edistysaskeleiden tuomaa iloa! <3

-Kaisu-