Uuden vuoden kynnyksellä

Vanhan vuoden hiet on saunottu pois,
nakit ja perunasalaatti on nautittu, 

kaupungin järjestämä ilotulitus museonrannassa ihasteltu,

 pieniä pommeja paukuteltu
ja pitkiä sädetikkuja poltettu.

Herkkupussit rapisevat omien nuorimmaisiemme ja vanhimpien lastenlastemme käsissä.

Ilmassa on juhlan tuntua. 

Lapset iloitsevat kun ei tarvitse mennä nukkumaan.

***

Uuden vuoden kynnyksellä

katse tähyää luottavaisesti tuleviin päiviin.

Hiljainen rukous on, 

että tulevakin vuosi olisi
yhteisten onnekkaiden ja iloisten päivien vuosi
niin kuin mennytkin.

Että se olisi rakkauden, terveyden ja turvallisuuden vuosi.

Että huolten päivinä muistaisimme kääntää katseemme aurinkoa ja valoa kohti ja
 varjot jäisivät näin jälkeemme.

Päivällä lastenlapset askartelivat sokeripaloista tuikkulyhtyjä.

Niitä tehdessä juttelimme hyvästä perustuksesta

ja siitä, miten erinäköisiä lyhtyjä näistä samannäköisistä sokeripaloista tulikaan.

Elämässä näkyy erilaiset näkemykset, kädenjäljet, tulkinnat.

Siitä tulee elämän rikkaus,
itsemme ja toistemme arvostaminen.

Ne ovat elämää kannattelevia ajatuksia.

Katsellessani näitä pieniä tyttösiä

iloitsin sukupolvien ketjusta,

elämän jatkumisesta,

lasten tuoreista, aidoista ajatuksista ja 

elämäniloa tuikkivista silmistä.

Lasten katseessa on luottamus elämään ja

usko tulevaisuuteen. 

Heidän elämänilonsa on vilpitön. ❤️
Heillä ei ole huolta huomisesta!

Näiden vuodenvaihteen
pienten vieraiden kanssa 

on mukava astua uuden vuoden kynnyksen yli.

***

Blogini lukija. ❤
Kiitos käynnistäsi Tauvonpaikassa kuluneen vuoden aikana.
Toivottelen uuteen vuoteesi onnellisten, lempeiden tähtien tuiketta!

Kaisu

Meidän joulu

Joulu on juhlittu

ja on palattu arkeen.

Nämä välipäivien  vapaat

ovat antaneet kivat jatkot ja kiireettömät kotoilut jouluisessa kodissa.

Meillä oli perhejoulu sanan varsinaisessa merkityksessä, 

sillä vietimme joulua neljän sukupolven voimin.

Laittelimme yhdessä jouluaaton aterian, 

johon meillä on perinteisesti kuulunut
 kinkku lisukkeineen.

Vävy oli hommannut monenlaisia kalaherkkuja

ja ne toivat tervetulleen lisän joulupöytään.

Tein tänä vuonna itse joulupöytään maidottoman ja gluteenittoman porkkanalaatikon
ja kaikki tykkäsivät siitä tosi paljon.
Olin iloisesti yllättynyt miten kätevästai laatikon tekeminen onnistui valmissoseesta
ja lupasin tehdä sitä ensi joulunakin! ;)

Aattopäivän kauniisti katettu pitkä juhlapöytä houkutteli seitsentoista henkisen väen

viipyilemään jouluisten herkkujen ääreen. <3

               Mielenkiintoista oli,
että kukaan kaivannut joulunpyhinä perinteisiä joulutorttuja 
ja joulupullakin jäi tänä vuonna leipomatta.
Toscakakku ja arabialainen maustekakku sen sijaan säilyttivät perinteisen sijansa kahvipöydässä
ja tyttären leipoma banoffeekakku oli maistuvainen uusi lisä joulun leivonnaisiin.

Herkkupöydällä oli monenlaisia karkkeja ja suklaita sekä hedelmiä,
joten makean nälkä tuli kyllä tyydytettyä hyvin.

Joulunviettoon kuuluvat perinteisesti lautapelit,
Joululahjapelit Suomi 100 ja Haaste olivat tänä vuonna isojen mieleen

ja niiden äärellä kuluikin yhdessä pelaillen tovi jos toinenkin.

Oli hienoa kokea jouluinen juhlamieli

ja tuntea jouluinen tunnelma kotona.

 

Saimme tänään katsottaviksi huikeita kuvamuistoja vuosikymmenten takaa,

kun vihdoinkin vanhat videokasetit on siirretty tietokoneella katsottaviksi.

Ihania, ihania kuvia

ja huippuja otoksia meidän lapsiperhearjesta. 

Näitä kuvamuistoja ja  joululomalla olevia lapsenlapsia katsellessa 

 löytyy jälkikasvusta paljon yhdennäköisyyttä ja olemusta. <3

Leppoisia loppuvuoden päiviä Sinulle!

Kaisu