Äidin ajatuksia viikolta ja viikonlopulta

Eilen aurinko paistoi jo ihanan keväisesti, innostavasti.

Tuli mahtava siivousfiilis.

Yllätyksekseni löysin itseni siivoamasta kodinhoitohuoneen kaappeja
ja siinä samassa inspiraatiossa tuli korjattua muutama rikkinäinen vaatekin!
Joskus hommat vain sujuvat ilman ennakkosuunnitelmia!

Hyvän työrupeaman jälkeen piipahdin kirppiksellä, 

josta löytyi kaunis lasilautanen ja keräämääni sarjaan pieni lasipullo.

Niitähän ei koskaan voi olla liikaa
ja niille aina on käyttöä! ;)

Pentikin liikkeestä löysin vihdoinkin vaaleanpunaiseen ikävääni pellavaisen tyynynpäällisen

ja ostin kauniin harmaan kaverin sille poistohintaan, 

vaikka harmaatahan minulla kyllä on omasta takaakin.

Jotta saisin kestävät kukat, poikkesin kukkakauppaan.
 Valitsin tällä erää terttuneilikoita ja 

isolehtisen eucalyptuksen oksan.
Pieni kirppislöytöpullokin pääsi heti käyttöön maljakkona. :)

Näistä lauantain touhuista 

ja pienistä sievistä asioista tuli tosi hyvä mieli.
Niistä on iloa pitkään.

Tällä viikolla on  meidän kotipesän reunalla taas risahdellut, 

kun yksi lapsista muutti "työn perässä" lähikaupunkiin.

Minulla näihin hetkiin liittyy paljon äidin tunteita. <3

Kun minun tehtäväni olisi "tuupata" lähtijä lentoon

hänen siinä  pesän reunalla siipiään oikoessa,

minä haluaisin vielä kerran vetää takaisin 

turvaan

kodin lämpöön ja suojaan

huolettomuuteen.

Mutta  niin vain on ja oli taas kerran "kovetettava" itsensä ja sanottava

hyvää matkaa

sinä pärjäät

eväät on repussa

juuret on annettu

nyt kantavat siivet.

Luotettava, että ne  kantavat.
Uskottava, että kaikella on aikansa.

<3

Elämäni rikkaus on

lapset

ja elämä, joka jatkuu eri tasoissa, eri suunnilla, 

uusissa, muuttuvissa elämäntilanteissa,

Elämässä on monenlaisia sävyjä,
tunteita ja tunnelmia,
lähtöjä ja palaamisia,
arkea ja juhlaa.
Ja ne herättävät aina ainutkertaisia tunteita.
Niin nytkin! <3

Tässä me kasvamme ja sopeudumme uusiin vaiheisiin 

-minä ja hän-

yhdessä lastemme ja heidän perheiden rinnalla.
Ja samalla ihmettelemme vanhempina ajan kulua. <3

Tammikuun viimeinen sunnuntai.
Aamulla on taas aika avata työn ovia
ja kohdata arjen haasteita.

Kaikkea hyvää tulevaan viikkoosi
ja keskipäivän auringon iloa.

-Kaisu-

Vanha ikkunanpoka

Vielä istahdan  hetkeksi tähän kirjoittelemaan,

vaikka olen ollut eilen ja tänään jo pitkään "tietsikalla"

Olen nimittäin tehnyt kuvakirjaa viime kesäisistä valokuvista.

Ihania kuvia, sydäntä sykähdyttäviä kesämuistoja.

Ajatukset kulkivat kesään
ja se piristi tänään,

kun pakkanen paukuttelee nurkissa.

Tapetoimme meidän makuuhuoneen vuosi sitten ja  päätyseinä on ollut sen jälkeen tyhjillään.
Kokeilin seinälle enkelinsiipiä ja jouluna siinä oli pillikranssi.

Pari viikkoa sitten siirsin tämän ikkunanpokan tuohon sängyn päätyyn
ja luulen,että se jää nyt siihen. ;)
Ja vaatehuoneesta otin esille äitini kutoman villaisen peiton.
Siihen on ihana käpreentyä. <3

.

Tämä ikkunanpoka on ollut mökillä aikanaan vanhan ulko-oven päällä kuistilla.

Olen miettinyt, että mitenkähän se talon isäntä on malttanut "timbrata"
40 -luvun lopulla tällaisen kauniin yksityiskohdan sinne oven päälle. 

Siinä se on ollut  kaunistuksena ja toki sen kautta on virrannut valoa mökin eteiseen.
Vai liekö ovi ollut liian matala ja on tarvinnut tehdä jotain "tilkettä" sinne yläpuolelle?!

Ihana poka tämä on! 

Siinä on säilynyt alkuperäiset ikkunalasit ehjinä, vaikka kovin heikkoa tuo lasi kyllä on.

Laitoin  valopallot tunnelmavaloksi ,

mutta keväämmälle minulla on joitakin muita suunnitelmia siihen.

~~~~~~~~~~~~~

Silmät alkavat jo luppasemaan.
Pitänee lähteä elpymään.

Hyvää yötä!


~~Kaisu~~