Näytetään tekstit, joissa on tunniste vauva. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vauva. Näytä kaikki tekstit

21. elokuuta 2023

Vauvan tuoksua

Vauvauutiset ovat ihania elämän uutisia,
jotka aina herkistävät omassa ainutkertaisuudessaan.
Viime sunnuntai-iltana saimme tuollaisen 
odotetun, onnellisen viestin;
 tyttövauva oli liittynyt meidän perhekuntaamme ja sukuumme.
Pienokainen oli vanhempien käsivarsilla ihmeteltävänä ja ihasteltavana.

Odotusajassa ja synnytyksessä on
kaiken kaikkiaan niin monta muuttujaa,
että kerta kerran jälkeen täytyy nöyränä todeta
-lapsi on lahja.




Tämän lapsenlapsen laskettu aika oli meidän enkelipoikamme muistopäivän aikoihin
ja se toi minun mieleeni oman sävyn tämän vauvan odotukseen.
Elokuinen ikävä sekä
elämän ennakoimattomuuden ajatukset olivat mummulla monta kertaa mielessä.

Nyt odotus ja synnytys ovat onnellisesti ohi.
Pääsimme eilen papan kanssa nuuskuttelemaan viikon ikäisen vauvan tuoksua
sekä iloitsemaan vanhempien sekä veljesten kanssa pikkusiskosta.


Jokaisen lapsen
oikea nimi on
Rakas.
-Tommy Tabermann-




 Kun on oikein pieni, 
voi lentää linnun untuvalla, 
kun on oikein pieni, 
voi nukkua orvokin lehden alla,
lentää linnun untuvalla, 
nukkua orvokin lehden alla.
 Kun on oikein pieni.

Kun on oikein pieni, 
voi keinua heinässä heiluvassa, 
kun on oikein pieni, 
voi levätä kukassa tuoksuvassa, 
lentää linnun untuvalla, 
nukkua orvokin lehden alla.
 Kun on oikein pieni.

Kun on oikein pieni, 
voi istua lumihiutaleille, 
kun on oikein pieni, 
voi liitää maailman tuulien teille, 
lentää linnun untuvalla, 
nukkua orvokin lehden alla.
Kun on oikein pieni.
-Hannele Huovi-


Pienen voima on ihmeellinen.
Vauvaperheessä aika tuntui pysähtyneen ja vauvan tahtinen elämä
sekä vauvaan tutustuminen olivat päivän keskiössä.

Tuo pieni, vastatullut
on hellyttänyt sydämet ja 
kädet kiertyvät hänen ympärilleen.

Hän täyttää päivät ja nukkuessaankin koko huoneen. 
Pienen unta ja kasvojen ilmehdintääkin voisi valvoa 
ja tasaista tuhinaa kuunnella vaikka kuinka pitkään.




Tässä olemme me kolme;
mummu, isä ja 
 sukupolvien sydänten ketjuun liittynyt lapsenlapsi.

💗

Toistamme tarvitsemme,
syliä avointa,
vanhemman kokemusta
ja lapsen katsetta.
Kohtaamme pettymykset,
ilot ja yllätykset
toistemme rinnalla.








23. lokakuuta 2022

Myssyjä vauvalle



Olen vaihtanut islantilaiset villalangat hetkeksi 
suloisen pehmeään vauvalankaan.
Otin nimittäin varman päälle ja aloitin hyvissä ajoin,
että ehdin varmasti neuloa vuoden vaihteen vauvalle
äitinsä toivoman,
perinteisen mallisen vauvojen "lentäjänlakin".




En ole tainnut ennen vastasyntyneelle myssyä neuloakaan!
Äitini on nimittäin ollut aina niin  uuttera ja tehnyt pienten neuleet lapsilleni ja 
siihen repertuaariin on kuulunut myös näitä lentäjänlakkeja eri sävyissä.




Siskoni antaman nyrkkisäännön 
"15 lisäystä ja 15 kavennusta
30 kierrosta,
sama toisinpäin
ja otsalle matalampi kohta"
lisäksi kurkkasin netistä ohjetta,
jota en nyt enää sitten löytänytkään tähän postaukseen.

Laitoin ensimmäiseen myssyyn 34 silmukkaa ja siitä tuli reilu.
Toiseen loin kolmisenkymmentä silmukkaa 
ja lopputulosoli ensimmäistä neulomusta pienempi,
sellainen ensimyssy.

Mallasin myssyä nukelle ja totesin
tämän mallin olevan yksi parhaimmista vauvojen lakkimalleista,
niin tyköistuva ja suojaava.

Ja näppärä neulottava.






Isomummu on kuulema luvannut neuloa valkeasta Nalle-langasta
 "nutun" ja housut pienelle pikkuäidin toivoman ohjeen mukaan.
Minullakin on yksi valkea projekti viimeistelyä vaille valmiina 
ja vilautan sitä täällä jossain vaiheessa.
Mummut ovat elementissään saadessaan olla näin mukana odotuksessa.

Elämä on aina lahja.
Odottamisen ilo ei ole noin vain otettavissa eikä itsestään selvyys.
Se vetää mielen nöyräksi ja tuo nämä vauvajutut aivan uuteen valoon.








 

27. helmikuuta 2020

Vauvojen tilkku-ja neulepeitto


Vauvauutiset on aina ihania elämän uutisia.
Ja ihanaa on myöskin elää odotuksessa mukana
ja verestää siinä rinnalla omia muistoja.

Ystäväperheeseemme syntyi toissa viikolla pikkuruinen tyttövauva.
Meistä tulee vauvan kummeja.
Tai oikeastaan sellaisia ystäväkummeja tai kummiystäviä,
sillä heidän kulttuurissaan/uskonnossaan ei ole virallista kummi -käsitettä.

Ompelin tälle vauvalle 70x70 cm vaaleanpunaisen tilkkupeiton.
Laitoin puuvillakankaiden väliin ohuen fleecekankaan, 
joka pysyy paikoillaan reuna- ja sydäntikkauksella.



Kerrattain vilautin teille sitä kolmion mallista neuleen alkua ja arvuuttelin, mikä tästä mahtaa tulla.

Se oli neulepeiton alku.
Tein peiton pidennetyllä helmineuleella   
ja se on nimetty maaliskuun vauvalle, lapsenlapsellemme.

Villaisen peiton tein kulmasta kulmaan
niin kuin nämä edellisetkin vauvojen peitot, klik ja klik .
Peite aloitetaan kolmella silmukalla
ja joka kierroksen alussa lisätään silmukka ja 
sopivan leveyden jälkeen kavennetaan silmukka kierroksen alussa.
Minusta on kivempi tapa edetä näin kuin neuloa ihan kantikkaana.


Näiden molempien peittojen tekeminen oli ihanaa puuhaa.
Siinä ommellessa ja neuloessa ajatukset viipyilivät odottavien äitien
ja äidissä olevien pienten luona.
Ja heidän perheissään.
On ollut niin ihanaa nähdä molemmissa perheissä odottamisen ilo.

<3

Lapsenlapset ovat päässeet kivasti mukaan vauvan odotukseen
He ovat seuranneet Play -kaupasta löytyvän sovelluksen avulla vauvan kasvua.
He ovat pitäneet mummua ja pappaakin ajan tasolla:
vauva on ollut mm. paprikan, kiinankaalin ja melonin kokoinen 
eli ihanan konkreettisia ja lapsentajuisia vertailukohtia se sovellus on antanut.


Muistelin tässä, miten äitini  aikanaan kääri nuorempia sisariani kapaloon.
Ja napakkaan kääröön vauvat laitettiinkin 70-luvun vaihteen oppien mukaan.

Näiden peittojen kanssa puuhatessa muistelin  myös oman esikoiseni pientä vauvapeittoa,
jonka äitini ompeli hänelle lämmikkeeksi.
Se oli valkoista, pehmeää flanellia,
jossa oli sinisiä pieniä kukkia.

Se kulki vauvalta vauvalle
ja vielä löytyy tuolta vaatehuoneesta rakkaiden muistojen joukosta. <3


Maalisvauvan iskän mielestä harmaa villainen peitto on "makia" ja 
kuulema sellainen pitäisi olla jokaisella vauvalla, että tarkenee täällä kylmässä.

Tottahan on, että peittoon kääriminen ja kietaiseminen tuo vauvalle lämmön lisäksi myös turvaa. 
Peitto jäsentää vauvan kehontuntemusta pitkän kohtumatkan jälkeen.
Peitto, lämmin pesä on yhdenlainen hoitava kokemus.


"Odotuksesta,
vaivasta,
lahjaksi pala kauneinta taivasta."

<3

Toinen peitto pääsee piakkoin jo käyttöön.
Toisen vauvan syntymää varromme jännityksellä;
 milloin se h-hetki sitten onkaan.

Odottavan mummunkin aika on pitkä! <3