Kuudes joulukalenterin runo

Kuudes joulukuuta

Teille käsky kuului rajoillamme seistä,

Oli tehtävänne silloin mahdoton.

Sinne jäivät ikuisesti monet teistä,

Teki valintojaan käsi kohtalon.

Ovat rajalliset elämämme päivät,

Emme koskaan tiedä kenen vuoro on.

Monet palas', mutta liian monet jäivät,

Vuoksi kodin, isänmaan ja uskonnon.

Ilman ontuvaa ystävääni,

Olisimme vain läntisin lääni.

Ilman miestä, jonka jalka on nyt puuta

Olis' arkipäivä kuudes joulukuuta.

Ilman teitä, selvinneitä jostain sieltä,

Puhuisimme nyt vierasta kieltä.

Ilman heitä, joiden ristit ovat puuta,

Olis arkipäivä kuudes joulukuuta.

Eivät koskaan mene umpeen sielun haavat,

Emme niitä pysty teille korvaamaan.

Aivan liian harvat teistä nähdä saavat,

Kun me itsenäisyyttämme juhlitaan.

Vielä vapaa on ja itsenäinen maamme,

Se on sitä vuoksi suuren urheuden.

Nöyrin mielin Suomen lippuun katsokaamme,

Kiitos teidän, se on sinivalkoinen.

-Pertti Mäenpää-



Illalla saimme olla isänmaallisessa kirkkojuhlassa.
Sotaorvon puheenvuoro,
komeat lauluesitykset,
laulujen sanat ja
koskettava tunnelma herkistivät taas tähän päivään.

Itsenäisyyspäivän iloa!
Siniristiliput liehuvat saloissa ja
kaksi kynttilää syttyvät kotiemme ikkunoille.
On juhlapäivä!


~~Kaisu~~

Kynttelikön tuunaus piikkilangalla

Tällä erää olen koukussa ajanpatinoimaan piikkilankaan,

jota sattuu olemaan mökillä muutama kieppi. 😊

Tässä Instagramin kuvakoosteessa on tuo aitasta löytämäni kynttelikkö alkuperäisessä asussaan.

Siitä tämä värkkääminen lähti...

Tein piikkilankakranssin ja -mansetit piikkilangasta.

Ruusun kukkia löytyi vielä muutaman ja laitoin ne keventämään tuunausta.

Mansettiin taidan laittaa aina sellaista luonnon antia koristeeksi,  kun vuodenajan mukaan löytyy!

Kynttelikkö on ollut vuosikaudet pois käytöstä.

Ripustin sen nyt pitkästä aikaa  näköpaikalle aitan pöydän päälle.

Kesäillan päätteeksi oli ihana sytyttää kynttilät.

Minusta kynttelikkö passasi hyvin tuon aitan tunnelmaan.

Kynttilän valossa on ennen puhdetöitä tehty...

Seinällä olevassa vanhassa kankaisessa huoneentaulussa lukee

'Viel uusi päivä kaikki muuttaa voi'.

Se kuvaa entisajan toiveikasta elämän näköalaa ja -uskoa.

 

Toivotaan taas, että uusi päivä olisi aurinkoisempi, kuivempi, kesäisempi.
Kynttilöitä kerkeää poltellaa syksymmälläkin! ;)

Viikonlopun iloa kuitenkin! <3

-Kaisu-

Jk. Toisen kerran vilautan kuvia perhosesta ja palloista,

joita olen samaisesta värkistä vääntänyt.

Koristeltu jäälyhty -21.luukku

Olin nakkaamassa riutunutta joulutähteä roskiin,

kun hoksasin jäljellä olevat kauniit valkeat terälehdet,

Näin niissä lumipuut. :)

Otin pienen sangon ja viritin lehdet pyykkipoikien ja oksanpätkien avulla sangon reunaan.

Oli nollakeli, joten jouduin  turvautumaan pakastimeen.

Sanko oli pakkasessa yön yli. Siihen oli jäänyt sopiva kynttilän mentävä kolo!

Olin ajatellut, että lehtiruoti olisi ikäänkuin runkona.

Nyt puut lähtevät suoraan maasta...

Nyt ei onnistunut se ajatus...

Että sellainen kokeilu oli se!
Samalla tavalla olen laittanut jään sisään koristeeksi talventörröttäjiä, risuja, havuja,
ison enkelikiiltokuvan Anttonin hautalyhtyyn...
Ja kerrattain tein ruusuja jäämaljakossa. Ne löytyvät täältä

"Kolme yötä jouluun laskin eilen

kun näin jäljet tonttusen..."

-Kaisu-

Betonisia tuikkukippoja, kynttilänjalkoja ja adventtikynttelikköjä -7. luukku

Joulunalusaika on perinteistä myyjäisaikaa.

Yleensä minä olen leiponut myyjäisiin

Tiikerinkakkuja, Arabialaisia kakkuja tai jotain gluteenitonta.

Tällä kertaa päätin leipoa sementistä! ;)

Minä olen nimittäin edelleenkin innostunut tästä betoniaskartelusta

ja nuoret kannustivat minua tekemään näitä! <3

Niinpä tein tässä kotosalla parissa erässä tuikkukippoja, 

yhden kynttilän "jalkoja" sekä muutaman adventtikynttelikön.

Eilisessä "luukussa" näkyy kotiin jättämäni kynttiläjalat,

 jotka somistin sinivalkoisella silkkinauhalla ja lasimanseteilla. 

Hyvin nämä tekivät kauppansa  ja muutaman yli jääneen

tyttäreni varasi kavereilleen pikkujoululahjaksi. :)

Jälkikäteen tuli kyselyä adventtikyntteliköstä
ja lupasin tehdä niitä muutaman.
Samalla teen muutaman tuikkukipon joulukortin sijasta annettavaksi! <3

Rouheitahan  nämä ovat, mutta kynttilän valo pehmentää ne.

Niinhän se menee, että vastakohdat  tasapainottavat toisiaan! 

~~~~~~~~~

Ihanaa maanantaiaamua ja uutta viikkoa!

-Kaisu-

Näin tein:

Hienointa kuivabetonia (30), josta tehdään  "notkea, lusikoitava taikina".
 Muotteina Pringles purkin molemmat päät, jolloin teippasin kannen kiinni putkeen, 

luumuhillopurkit sekä maitopurkit.

Maitopurkkeja pitää tukea, etteivät lähde "lenuamaan" betonin painosta!

Ruokaöljyssä kasteltu tuikku / kynttilä painetaan sementtiin. 

Kynttilää pitää tarkistaa, että pysyy  suorassa kuivamisen alkuvaiheessa!