Joulun välipäivien tervehdys.
Käytän tietoisesti tuota sanaa "välipäivät",
jota minun piti avata sitä nuorisolle yhtenä päivänä.
Se ei ollutkaan enää heille tullu perinne-sana.
💫💫
Sain joulutervehdyksenä kortin.
jossa luki kauniisti kiteytetty teksti:
sydän keveänä
varpaat lämpimänä
suut makeana
läheiset ympärillä.
Tervetuloa onnellinen joulu.
Ne olivat kivat saatesanat myös Räsymatto-sukille.
jotka neuloin joulutervehdykseksi rakkaalle elämänikäiselle ystävälleni.
Eri sävyjen räsymatto sopi mielestäni hyvin joulukirjeen teemaksi
ja punaiseksi langaksi.
Niin monet hetket lapsuuden huolettomista päivistä tänne aikuiseen
olen jakanut hänen kanssaan.
Monenlaisia tunnelmia ja sattumuksia on ollut
ja monta sataa kilometria erottaa meidät,
mutta aina ystävyys on voittanut ja pitkien erossaolojen jälkeen
juttu on jatkunut aina kuin taukoa ei olisi ollutkaan.
Oli ihana kääräistä nämä sukkaset joulupostiin
ja lähettää konkreettinen lämmin ajatus hänelle.
Olen onnellinen, että sain juuri nämä sukat tälle joulua neulottua.
Ohikiitänyt joulun aika on ollut ihana.
On ollut tarjolla lämpöä ja herkkuja,
kiireetöntä kohtaamista ja
leppoisaa yhdessäoloa monenlaisilla kokoonpanoilla.
Tapaninpäivänä kotonamme oli kolmea vaille koko poppoo paikalla.
Se oli ehkäpä yhdenlainen huipennus
ja elämänmakuisin päivä tänä jouluna.
Liki 50 henkeä matkojenkin takaa oli tullut tapaamaan toisiaan
ja verestämään lapsuuden joulua.
Tein joulun alla gallupin, mikä makumuisto kantaa kodin jouluista.
Ykkönen oli kinkku ja kinkkukastike,
toisena mainittiin "häävimpi pulla" eli pitkopullaa,
jossa on reilusti voita
ja Santa Marian kardemummaa sekä kanelitäyte.
Puoloffee oli kolmossijalla.
Nuo jouluruokatoiveet täyttyivät
ja tarjottavia riitti kaikille.
Oli muuten hyvä idea tehdä tuo jouluinen puoloffee astiaan;
ei tarvinnut irtopohjavuoan kanssa häärätä.
Tänä jouluna olen kertonut jälkikasvulleni tästä perinteisestä joulukoristeesta,
jonka olemme saaneet nuorena parina jouluumme 1983.
Koristeen on vuollut puukolla isäni työkaveri.
Se on upea käsityö ja taidonnäyte,
jota säilytän aarteena joulusta toiseen.
Hannes-myrsky on riehunut joulunpyhien jälkeen
ja yksi jos toinenkin on varmaan pyytänyt varjelusta kodeille ja sen asuvaisille luonnonvoimien äärellä.
Tällainen suojaamisen tehtävä on aikanaan uskottu Tuomaan ristille
tulipalojen ja karjan sairastumisien varalle.
Vaikka joulukattaus säilyykin kotonamme yli vuodenvaihteen,
voi joulua tässä vaiheessa jo kiittää ja sanoa hyvillä mielin tervemenoa.
Nyt sitten eletään joulun jälkeistä arkea,
joka tuntuu kuitenkin vielä juhlalle.
Jouluinen juhlallisuus väreilee vielä huoneissa,
mutta ajatus on kulkee eteenpäin vanhan vuoden hyvästelyyn sekä uuden odotukseen.
Näissä päivissä on jonkinlaista ajattomuuden tunnetta,
kun vanha ja uusi,
mennyt ja tuleva,
tapahtuneet ja tapahtumattomat ovat niin liki toisiaan.
💫💫
Mukavia välipäiviä sinullekin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti