Nappi -postaus

En tiedä meneekö tämä aihepiiri ihan nappiin,

mutta kirjoitanpa tänään kuitenkin napeista.

Eilen aamulla sain tarmonpuuskan ja 

kannoin hengarikaapistamme vaatteet ulos tuulettumaan.

Siinä samalla tuli tsekattua jäävät ja lähtevät vaatteet.

Nappasin tiensä päähän tulleista vaatteensa napit talteen.

Jatkan siinä äitini viitoittamaa mallia.

~~

Nappien äärellä nousi mieleeni vanhat sananlaskut:

kun panee talteen hyvänä päivänä, on mistä ottaa pahana päivänä,

minkä taakseen jättää, sen edestään löytää

ja aika tavaran kaupihtee.

Ja säästöä se on pienikin säästö.

~~~

Napit ovat kauniita.

Niissä on sieviä, pieniä yksityiskohtia.

Muistan lapsuudesta, miten napit kaadettiin sanomalehden päälle

ja sain etsiä äidin käsityöhön samanlaisia nappeja 

tai muuten vain katselin kauniita nappeja.

Napit arjen matematiikan välineitä ja osa ns. käytännön matematiikkaa.

Lapsi oppii matematiikkaa näkemällä, tekemällä ja sanoituksen kautta.

Niillä touhutessa pitää toki huomioida lapsen ikä ja valvonta.

Nappipurkista voi etsiä samanlaisia nappeja 

ja vertailla määriä, montako kappaletta kutakin löytyi, 

mitä väriä ja kokoa oli eniten, vähiten tai yhtä paljon. 

Nappien kokoja voi nimetä iso, isompi, isoin,

pieni, pienempi, pienin.

Napeista voi etsiä kaksi- ja nelireikäisiä nappeja

sekä kannallisia tai kannattomia,

kankaisia ja rautaisia,

pitkulaisia ja pyöreitä,

kauniita ja vähemmän kauniita nappeja.

Lajittelun lisäksi nappeja voi sarjoittaa jonoihin värien mukaan 

esim. punainen- sininen- keltainen

tai jonkun muun ominaisuuden mukaan.

Nappeja voi käyttää askarteluihin

ja niistä voi tehdä koruja.

Ennen kaikkea niistä voi etsiä napin kadonneen tilalle 

tai käyttää kierrätysajatuksella käsitöihin.

Nappeihin liittyy myös muistoja.

Otin eilen myös nämä mieheni mieluisan pikkutakin napit talteen.

Ehkäpä ne löytävät paikan joskus jossakin toisessa vaatteessa.

Nappeja irroitellessani nousi mieleeni lapsuuden hoku:

 Pappi, lukkari, talonpoika, kuppari,

rikas, rakas, köyhä, varas,

keppikerjäläinen.

Noita sanoja lueteltiin perätysten

ja käytiin sormella  esim. villatakin nappiriviä lävitse.

Se oli sen ajan hupi ja hokema!

Nappipurkkini, vanha kurkkuviipalepurkki

onkin jo täynnä erilaisia kierrätysnappeja.

Otin eilen valkoisille napeille oman purkin

ja pieni vieras lajittelikin ne ansiokkaasti nappikasasta erilleen.

Mielenkiintoista miten noita muistoja nousee mieleen tilanneyhteydessä.

Ehkäpä loma on tehnyt jo tärkeää tehtäväänsä

ja rentoutuminen tuo tilaa asioiden pulpahdella mieleen

vai onko se vanhuutta, kun alkaa ennen vanhaisia muistelemaan.

~~

Sama se,

mutta nappipurkki on kuitenkin ihana kätkö,

jonka nostan välillä  tietoisesti myös lastenlasteni ulottuville.

On mielenkiintoista katsoa, mikä niissä heitä kiinnostaa.

Arjen ilot voivat olla napin kokoisiakin!

 

On arvokasta muistella sitä, mikä lapsena oli itsestä mukavaa

ja tuoda sitä ripaus tähänkin päivään mukaan!

~~

Minkälaisia ajatuksia sinulle nousee sanasta nappi?