23. toukokuuta 2019

Kevätilta mökillä

Kevään saan jo,
toisen kevään,
päivään yhä pitenevään,
helenevään aamuun herään,
kaikki metsän tuoksut kerään.
Pienen ilonkukan terään 
hyvän silmäin hymyilyllä
luotu onni sopii kyllä.

Tämä Helvi Juvosen Ilo -runo sopii 
tähän hetkeen,
keväiseen päivään
-ja iltaan.


Pikkuhiljaa etenevää kevyttä viherrystä on ollut ihana odotella ja  katsella.

Kun koivunlehti on täydessä mitassaan,
on kevään aikakirjassa yksi sivu taas kääntynyt
ja siltä osin yksi odottamisen virstanpylväs saavutettu.


Mökilläkin vihreys alkaa puskea pintaan niin puissa kuin laihossakin.

Ilta-auringon säteet sävyttävät vielä karun oloista pihapiiriä 
ja saavat sen ilostumaan auringon valossa.

Sitä valon leikkiä ja keväistä tunnelmaa katselin illalla itsekseni 
ja olisin tahtonut jäädä siihen kauneuteen,
niille sijoille
ja antaa ajan lipua omia menojaan.

Siinä ympärilläni tunsin menneitä keväitä, kesiä,
yhteisiä hetkiä ja muistoja.
Muistoja, jotka merkitsevät  vuosi vuodelta yhä enemmän.
Muistoja, jotka tuntuvat yhä syvemmin, syvemmältä. <3


Mökin pihassa kasvoi aikanaan uljas pihakoivu,
joka kätki lehdistöönsä lintujen pesän ja linnunlaulun.
Eräänä myrskyisenä yönä se oli vanhuudessaan ja hauraudessaan tullut tiensä päähän
ja kaatunut pihaan latvat asuntovaunua ja puojia hipoen. 

Pihasta tuntui puuttuvan sen jälkeen paljon.
Kanto merkkasi pihassa tyhjää paikkaa.

Kannon vähän pehmettyä
mieheni kaivoi sen sisään kolon 
ja istutimme sinne pienen koivun.

Päätimme kokeilla.

Joku epäili, 
ettei se onnistu.

Koivu näyttää jatkavan kasvuaan.
Meidän koivu,
mökkikoivu.
Meidän toiveiden ja tulevaisuuden puu.

Ehkä jonakin kesänä 
se kätkee sisäänsä linnunlaulun ja uljaan kiipeilyoksan.
Mutta kasvaako se koskaan edeltäjänsä mittaan
ja näemmekö me sen uljauden;
se on tänään vielä salaisuus. 




12 kommenttia:

  1. Ihana postaus taas 😍 Mukavaa päivää sinne ❤️

    VastaaPoista
  2. Vautsi miten ihastuttava pihapiiri!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 Kiitos! Se on aikojen ja aikakausien kohtaamisen paikka.

      Poista
  3. Ihania sanoja ja kuvia uudesta keväästä, koivusta, mökkinne pihapiiristä. 💛

    Muistot. Niin monet asiat tuovat muistoja mieleen, palauttavat hetkiin, jotka ovat piirtyneet syystä tai toisesta syvälle sieluun. Minäkin olen huomannut sen, miten niiden arvo näyttäytyy vanhemmiten aivan erilaisessa valossa kuin ehkä ennen. Miten niiden kautta elää yhä uudelleen ja uudelleen menneiden aikojen hetkiä, muistoja, jotka kantavat. 💓

    Ihana tuo uusi koivu, joka kasvaa turvassa vanhan kannon syleilyssä. Siinä sen on varmasti hyvä kasvaa ja voimistua. 💚 Toivotaan sille pitkää ikää! 🌳

    Viikonlopun levollisuutta sinulle ja perheellesi, Kaisu! 💓

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaaru <3
      Aika tekee tehtäväänsä näissäkin asioissa.

      Arvot, arvostukset menneitten sukupolvien työhön kasvaa;siihen mitä he saivat tehtyä. Siitä me olemme jatkaneet ja johonkin asti pääsemme ajallamme. Tarinan kertominen ja viestin vieminen eteenpäin on haaste. Tänne blogiin jää paljon asioita muistiin tuleville mökiltäkin! Kun kaikkea ei osaa eikä pysty kaikille lapsillekaan kertomaan. <3

      Toukokuun viimeisen viikonlopun iloa!<3

      Poista
  4. Kaunista pohdintaa upeiden kuvien myötä. Iloa viikonloppuusi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mamma63! <3 Ihana kuulla, että ajatuksieni lennot saavuttivat sinut!

      Poista
  5. Kaunis postaus! ❤
    Palaan blogiisi uudelleen, kun on enemmän aikaa.
    Ihanaa kesäpäivää sinulle!☀

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sumi! <3
      Tervetuloa takaisin!

      Kesäpäivien ilo on läsnä! <3

      Poista