8. heinäkuuta 2016

Mökin pihapiiri

Viime viikolla ajelin itsekseni mökille ruohonleikkuuseen.
Olin työntouhussa jo heti seitsemän aikaan. Sehän sopiikin  hyvinlomalaiselle. :)

Tuli yhdistettyä tehokkaasti huvi ja hyöty,
lenkkipäivä ja pitkäksi ehtineen ruohon siistiminen.
Kolmatta tuntia työnsin ruohonleikkuukonetta pitkin mökin pihapiiriä.
Hiki virtasi ja ajatukset kulkivat tonttia mitatessani.

Kaksikymmentä suvea olen näitä tantereita tallannut.
Siinä työn touhussa kertailin vanhoja näkymiä, sitä mitä ennen oli, silloin kun me tulimme tänne.

Ensimmäisestä kesästä muistan kaksi valtavaa kuusta, jotka kasvoivat talon molemmin puolin.
Ne kaadettiin heti miten; niin tummia, varjostavia ne olivat ja hirvitti, että ne saattavat vielä  kaatua rohahtaa ominpäin mökin päälle. Sikäli oli harmi hävittää ne kuuset, koska pihassa  on vain yksi pieni kuusen alku ja metsässä toinen!

Pihassa on ollut myös ihana pihakoivu. Iso, tuuhea, kaksilatvainen. Kerrallinen ukkosmyrsky katkaisi toisen latvan ja muotopuolena, raajarikkona se siinä kasvoi vielä muutamat vuodet, kunnes eräs syysmyrsky kaatoi sen keskelle pihaa asuntovaunun viereen.
Siihen vanhan mökkikoivun kantoon istutimme toissa kesänä uuden  koivunalun.
Saapa nähdä miten isoksi se ehtii meidän aikaan kerkeää kasvaa? <3



Muistoista nousee myös talon vanhan rouvan autonrenkaisiin tekemät kukkaistutukset.
Ne me taidettiin kerätä pois ensimmäisenä kesänä.

Metsäkurjenpolvi ja päivänkakkarat ovat lisääntyneet pihalla.
Vanha tuomi ilahduttaa kesästä kesään naavaisilla, vanhoilla oksillaan, samoin kuin juhannusruusu ja syreeni. Ne ovat  pihan alkuperäisiä kukkijoita.

Piha oli hiekkainen, vähänurminen. Hiekka kantautui sisään ja se oli työlästä. Toimme keskipihaan  paljon multaa ja kylvimme nurmikon. Pihassa on parasta aikaa ihana valkea apilaniitty, joka on niin suloinen jalkojen alla. :)

~~~~~~~~~~~~~~~~

Navetasta olemme aikanaan purkaneet kanalaosan pois ja  saimme tilaa keskipihalle. Tämä kuva on kuvasta kuvaamani, utuinen.  Silloinen kuusivuotias niinä haravan varressa. Minusta tämä kuva on niin nostalgisen ihana muistojen kuva. <3


 
 
Yläkuvassa näkyy vanhassa mallissaan oleva ruskea navettarakennus
ja sitten tämän päiväinen  navetta.

Harmi muuten , että silloin ei tullut silloin otettua niitä ennen -kuvia.
Olisi hauska lastenkin kanssa katsella ennen -nyt -kuvia rinnakkain .
Minulla ja miehelläni nämä ovat toistaiseksi muistoissa mielessä! <3

Täällä on paljon itikoita, jos ei tuule -ja onneksi usein tuulee!  Pihassa on myös pikkumuurahaisia, mutta ei ole näkynyt käärmeitä eikä vielä punkkejakaan.
Alue on tunnettu linnustoltaan ja kurjet pesivät lähimetsässä ja joutsenet parveilevat pelloilla. Valkohäntäpeura on tuttu näky pellolla ja hirvet. Viime kesänä lähimökillä oli pihassa karhukin! 

Kun tulimme kaksikymmentä vuotta sitten tänne, ison tien vierus kasvoi pajua ja pöheikköä. Karsimme sieltä kaikki muut kuin koivut ja ajan saatossa olemme saaneet kauniin koivukujan toiselle puolelle tietä. Laitoimme ensimmäisen savotan yhteydessä nämä koivut kasvamaan yhteen ja siinä ne ovat kasvaneet niin kuin mekien näiden projektien myötä.





Minä muistan tällaisia asioita -ja toki paljon muutakin- tämän mökin historiasta ja pihapiiristä. Jotain  talon tyttäret ovat kertoneet muutaman kerran käydessään. Aikanaan me ja meidän työkalut sekä tekemiset jäävät historiaan ja tulee uudet tekijät sijaan. Näin se elämä menee eteenpäin.Tämmöisiä minä mietin siinä koneen kanssa tarpoessani kauniina kesäaamuna.

"Anna itsellesi aikaa kulkea ajatustesi niityllä" lukee mökin seinätaulussa.
Minä annoin aikaa ajatuksille ja jaloilleni.
Kummatkin hyötyivät aamun hetkestä ja tuli tehtyä aikamatka tämän miljöön muistoihin.

Kesätervehdys.
Ihanaa heinäkuista viikonloppua Sinulle!

-Kaisu-









12 kommenttia:

  1. Ihana, kun voi yhdistää hyvin ja hyödyn.. Mukavaa viikonloppua, terveisiä yövuorosta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3Sitäpä tämä mökkeily parhaimmillaan on. Saa purkaa energiaa, tulee hyötyliikuntaa ja aina joku asia etenee. ;)

      Kiitos. Sukujuhlille lähdetään kohta. <3

      Poista
  2. Tuo on varmuudella ihana paikka. Ja muistot on niin mukavia. Valokuvat on siinä mielessä kyllä ihania, että ne sekä herättävät että säilyttävät muistoja. Moni asia unohtuisi ilman kuvia. Ai, kauhea -autonrengaskukkapenkki! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistot ovat mukavia jaettavia. <3 Kirjoittelen näitä tänne muistiksi itselleni ja perheelleni, sillä nuorimmat eivät muista eivätkä ole nähneetkään mökkiä alkuperäisessä muodossaan eikä miniät ja vävy. <3

      Ja se miten asiat muuttuvat aikojen ja asujien mukaan.Niin kuin ne aikansa autonrengaskukkapenkit. Ja nyt minun betoniaskartelemukset! ;)

      Ja miten pysyviä jotkut ratkaisut ovat. Kuten ison kuusen kaataminen. Se ottaa aikansa, että kuusi kasvaa...

      Ja se miten ajan kanssa kaikki tulee oman näköiseksi.Muotoutuu, muovautuu ideoiden ja voimavarojen mukaan. Nyt on enemmän aikaa ja energiaa monenlaiseen pieneen sievään. Aikaisemmin mökin kunnostaminen ja arjen pyörittäminen ottivata suuren osan.

      Aika aikaansa kutakin, sanoisi äiti. Niissä sanoissa on paljon viisautta. Nähdä kukin hetki ja vallitseva olotila hyvänä.

      Viikonlopun iloa Sinulle ja perheellesi! Kovin on harmaata täällä -tänäänkin, mutta lomaa kuitenkin! :)


      Poista
    2. Juurikin noin. Paitsi, että ne autonrengaskukkapenkit ovat minusta olleet aina ihan kamalia! :D

      Tällainen nettipäiväkirja on kyllä mukava tapa tallentaa asioita. Samalla näistä saa iloa muutkin. Niin kuin minä. :)

      Ihanaista sunnuntaita! :)

      Poista
  3. Ihana tuo vanha valokuva pienestä pojasta <3 Heinämies, kesämies :) Kuvan tunnelmassa on jotain samaa kuin entisvanhaisissa kaskenpolttoa tai heinäntekoa kuvastavissa maalauksissa. Kerrassaan ihastuttava!

    Kaunis on teidän muistojen kesäpaikka. Ollut elämää täynnä jo vuosikymmeniä ja on sitä varmasti vastaisuudessakin, muodossa tai toisessa <3

    Elämä todella on tässä ja nyt. Kussakin elämänvaiheessa omat erityispiirteensä voimavaroineen ja uupumuksen tunteineen. Se, mikä aina kulloinkin uuvuttaa ja taas puolestaan tuo voimaa, vaihtelee suuresti elämäntilanteen mukaan. Meidän elämä on tällä hetkellä kovin täyttä, välillä niinkin täyttä, että tuntuu ahtaalta niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Silti tiedän vielä joskus koittavan nekin vuodet, jolloin voin touhuta yksin ja yhdessä mieheni kanssa kaikkea sellaista, mistä nyt vain "haaveillaan". Sitten varmasti kaipaan tätä tohinantäyteistä arkea kaiken sen vapauden ja hiljaisuudenkin keskellä. Mutta niin kuin on sanottu, en minä tätä elämänvaihetta poiskaan antaisi. Ei se ruoho ole sen vehreämpää aidan toisella puolellakaan, vaikka välillä siltä tuntuu.

    Tuossa seinätaulun sanomassa on viisautta. Koskaan ei elämä ole niin täyttä eikä kiireistä, etteikö ehtisi hetkeksi pysähtyä omien mukavien ajatusten äärelle juuri tässä hetkessä. Se vapauttaa!

    Sinulla on ollut mukava, touhukas päivä mökillä. Kauniita kuvia olet ottanut pihapiiristä. Apilaa ajattelimme kylvää meidänkin mökin pihalle. Kun se aikanaan kukkii valtaisana apilamerenä, sen kauneutta jaksaa ihastella pitkin kesää.

    Voimaannuttavia lomapäiviä sinulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kaaru!💜

      Jokaisessa elämänvaiheessa on onneksi omat voimavaransa ja iloa tuottavat asiat. Elämänkaari on ihmeellinen. 😚

      Sadepäivien löytö tuo kuva. Laittelin valokuvia ja niiden myötäkin muistoja verestelin. Taidan teettää mustavalkoisen version mökin seinälle muistoksi mökin alkuajoilta. Niin kuin kirjoitinkin, minulla ei ole harmikseni paljonkaan kuvia siitä ajankohdasta. Ei ollut varmaan kunnon kameraa, filmikuvat oli oma lukunsa ja se , että ei kerennyt kameran kanssa kulkea. 💜

      Kesällä piha on valkoisenaan apilaa, talvella lunta. Ihanaa valkovaihtelua! 😙

      Nyt starttaan lasten kanssa sinnepäin. Lomanen niissä maisemissa edessä! 😍

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Kiitos Kikka! 🌸
      Jaettu ilo on kaksinkertainen! 🌸🌸

      Poista