Kiireisen viikon jälkeen

Maaliskuisen lauantai-illan ehtoohetki.

Hetki ajatuksieni lennoille.

Viime viikko oli haipakkaa.

Kolme iltamenoa sekoittaa melkolailla tutun turvallisen päiväjärjestyksen.

Jokainen ilta oli kylläkin antoisa.

Niiden  anti kantaa tuleviin päiviin.

Tiistain ja keskiviikon luennot olivat THL:n Toimiva lapsi ja perhe -hankkeen tiimoilta. Toisessa illassa olin kuulijana ja toisessa kouluttajana. Mielenkiintoisia asioita lasta suojaavista tekijöistä, perheen tukemisesta, matalan kynnyksen palveluista ja ennaltaehkäisystä. Siitä, että toimiva arki ja päivärutiinit ovat yksi perustavaa laatua oleva asia lapsen kasvussa ja kehityksessä. Siitä, että jokaisella pitäisi olla edes yksi luottamuksellinen ihmissuhde ja oikeus tunteiden ilmaisuun. Näistä ja monista muista asioista, jotka edesauttaisivat lasten hyvinvointia ja perheiden jaksamista ...

Torstai-ilta  oli huipennus näille lasta ja kasvatusta koskeville asioille. Psykologi, kirjailija Keijo Tahkokallio oli kaupungissamme  luennoimassa aiheesta "uskallusta vanhemmuuteen". Vanhemmuus on hänen mukaansa helppo tehtävä! Se vaatii toistoja ja toistoja satoja ja tuhansia kertoja 20 vuoden ajan yhden lapsen kohdalla! :) Ja lapset eivät tarvitse muuta kuin tavallista arkea. Arki kasvattaa, ei sunnuntai. Paitsi, että lapset eivät tykkää arjesta ja siitä niitä ristiriitoja sitten tulee. :)

Mielenkiintoinen luento, huumorin pilkettä ja maalaisjärkeä. Lapsi tarvitsee aikuisen. Hänestä ei ole päätösten tekijäksi eikä vastuunkantajaksi. Pieneltä ei pidä kysyä, söisitko ja menisitkö nukkumaan. Aikuinen sanoo, että nyt syödään ja mennään nukkumaan. Aikuinen ottaa vastuun ja siitä tulee lapselle turvallinen olo! Niin se Tahkokallio sanoi. Ja sanoi, se,että aikuisen pitää uskaltaa olla aikuinen nuoriemmekin kanssa. Ei se minusta aina niin helppoa ole, tuo kasvattaminen. :)

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Elikä  edellisistä päiväjärjestyksieni muutoksista johtuen (!) tänään olen sitten yrittänyt vaikuttaa niin maalla, merellä kuin ilmassakin -tyylillä. Olin aamupäivästä jopa hermostunut ja kireä, kun olin suunnitellut tekeväni sitä, tätä ja tuota. Ja perhe oli ihmeissään, mikä mamalla on! Semmoista se joskus on.  Elämä. 

Aurinko paistoi ihanasti ja teki mieli siivosta ja laittaa vähän kevättä. Ikkunat ovat aivan harmaat, mutta meillä on kyllä harmaata sisustuksessa muutenkin niin, että se vain sopii tyyliin. :) Pikapyyhdinnän jälkeen vaihdoin keittiön ikkunaan viime keväänä ompelemani Pentikin Varpuset -kapan. Siinä on lintusia nyt keittiön ikkunassa! Kuin olisivat muuttomatkalla siihen laskeutuneet; linnut, nuo  kevään ihanat ilostuttajat.

Viime keväänä laitoin ensimmäistä kertaa keltaista väriä kotiimme. Minusta se oli oikeinkin piristävä valinta ja hainkin keltaisen ripsiliinan tuohon pöydälle. Kävin kartoittamassa nopeasti ja näppärästi kauppojen keltaiset tyynyt ja tyynynpäälliset ja City Marketista löysin punaisella lapulla olevat Pirta -tyynyt, tuollaiset matalat.

Talviloman kirppisreissulla löysin tuon keltaisen helminauhan eurolla ja siinä oli niin paljon pituutta, että sain helmet ja kaksi käsikorua. Voi niitäkin ripotella tänne väripilkuiksi! Tai unohdella mitä eriskummallisimpiin paikkoihin totta sanoakseni.

Siinä sitä on nyt väriä ja pirteyttä. Kuvissa näyttävät oranssisilta nuo mun keltaiset. Oikeasti ne ovat sinapinkeltaiseen taittuvia! ;)
No joo. On siis väriä ja mielikin on seestynyt. Onneksi ymmärtävät äitiä täällä kotona ja antavat anteeksi. <3

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Ajeltiin iltapäivällä mökille saunomaan. Mukana oli ilonamme kaksi omaa ja  kaksi lainapoikaa. Kävelin viimeisen kuusi kilometriä. Luonnon äänet ja aurinko tekivät hyvää korville ja mielelle. Lapsetkin tuntuivat nauttivan kirmatessaan pitkin hankia ja metsiä. 

Kylvettiin tällä kertaa pihasaunassa. 

Miten lempeät ja kosteat ne vanhan saunan löylyt olivatkaan. 

Minä olin ne jo puolessa vuodessa melkein unohtanut.

Kiukaan kivet sihisivät pitkään ja hartaasti.
Muuripadan vesi antoi kosteutta,
jonka turvin siellä jaksoi istua ja olla.

Pitkään ja kiireettömästi.

Pimeässä saunassa, värittömässä.

Rentoutuneena,

huolta vailla.

-Kaisu.