9. heinäkuuta 2014

Aika aivan kuin pysähtyy

Se on aivan käsittämätön tunne, mikä valtaa jo koivukujalla...

Aika saa uuden merkityksen; ei ole kiirettä, on vain tämä hetki. Voi heittäytyä huolettomuuden tilaan ja vain olla. Siitä vapauttavasta joutilaisuuden tunteesta ja -joskus joutenoloon tympääntymisestä- alkaa pulputa elinvoimaa ja vanhaa kierrättäviä, luovia ajatuksia. Ja se on mukavaa, kun tekemisen voi jättää keskenkin tai sitä voi puurtaa hiki otsalla rakkaan ihmisen toiseen jopa kolmanteen saunakutsuun saakka,

Kaikki tapahtuu aikataulutta, joskus  viiveellä kuin radioaallot appivanhempieni vanhassa putkiradiossa. Kun nappia painaa, ääni tulee joskus -nykyihmisen ajatuksen mukaan turhan hitaasti. Erityisesti juhannuksena nocturnet ja kesäyön unelmat siivittävät ihanaan tunnelmaan, jossa sävelet saavat sanat olevasta, aistein koettavasta ja silmin nähtävästä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti