Lisää jäisiä askarteluja

Pakkasten jatkuessa olen tehnyt erilaisia jääaskartelukokeiluja.

Muovisiin leluasetteihin jäädytin kupinaluspapereita

ja tein kivoja riippuvia koristeita pihlajaan.

En saanut jääpyörylöitä  kuvattua,

sillä ne pyörivät niin vinhaa vauhtia ripustuslangan varassa.

***

Leikkelin samaisista pienistä kupinalusista 

ja pienimmästä kakkupaperilajitelman paperista
hiutaleita ja laitoin ne tarjoittimelle.

Siitä tuli kiva jäinen hiutaletaulu,

joskin toinen ripustuslenkki oli jäänyt kiinnittymättä jäähän.

Jäätaulu roikkuu nyt luovasti,
 yhdestä kulmasta puun oksassa

talvisessa näyttelytilassaan. :)

Tein myös lyhtyjä ilmapalloilla.

Niihin olisi toki saanut olla peruspallojen sijasta jätti-ilmapalloja,

mutta kauniita lyhtyjä näistä tuli,

 joskaan ei suuren suuria!

Äsken poika alkoi puhaltelemaan saippuakuplia tuolla pakkasessa.

Meillä ei ollut Fairya ja tehty liuos ei oikein toiminut.

Näimme kuitenkin miten pillillä puhallettu kupla jäätyi muotoonsa.

Se oli kyllä kiva juttu.
Saippuakuplien puhaltelu ei olisi kyllä tullut minulle talvella ihan ensimmäisenä mieleen!

Näpit jäässä ja nenä punaisena touhusin tuolla

ulkona ensin näitä töitä irrottelemassa ja sitten kuvaamassa.

Kelpaa nyt tässä leivinuunin lämmössä lämmitellä
ja näitä kokeiluja muistiin kirjoitella.
Onko sinulla tähän aiheeseen liittyvää kivaa ideaa,
jonka haluaisit jakaa?


Mukavaa tiistai-iltaa!


-Kaisu-

Pakkasaamun iloja

Pakkasaamu.

Mittarissa -30 astetta.

Eilen illalla lämmitetty leivinuuni hohkaa kotoista lämpöä.

Oli ihana herätä lauantaihin ilman suurempia suunnitelmia.

Nautin suunnattomasti tällaisesta kiireettömyydestä ja 

pysähtyneisyyden tilasta!

Pöydällä oleva viherkasvi heittää varjonsa seinälle

ja auringon nousun myötä varjokuva liikkuu seinällä.

Varjokuva on kaunis, herkkä.

Lumoudun siitä.

Auringon valo piristää,

innostaa.

Se antaa toivoa,

että tämä pakkastalvi taittuu kohta,

että valo ja aurinko voittaa pian. 

Kiireettömässä hetkessä ja levollisessa tunnetilassa huomaan usein näkeväni 

sinänsä niin tavallista

 erityisen kauniina,

voimauttavana, puhuttelevana.

Olympialaiset kuuluvat taustalla.

Iivo on "irti".

"Helsinki, Porilaisten marssi!"

Iloiset hiihtouutiset liittävät minutkin suomalaisten yhteiseen iloon.

Kukan varjo piirtyy  terävänä seinälle,

  kuva "kulkee" seinällä,

aurinko nousee ja 

pakkanen hellittää päivällä.

Olen yllättänyt,
että en ole nähnyt pölyä ja likaisia ikkunoita.

Tästä tulee hyvä päivä!

Radioääntä lainaten "kultaista päivän jatkoa".

Monenmoista iloa päivääsi! <3

-Kaisu-