6. helmikuuta 2018

Vanhan saunan neljä vuodenaikaa - haastepostaus

Sain tammikuun alkupuolella Pauliinalta  klik haasteen
 eri vuodenaikoina mielellään samasta paikasta otetuista kuvista.

~~~~

Se oli minusta mielenkiintoinen haaste, joka jäi kutkuttamaan tuonne ajatuksiin.
Ensinnäkin oli kiva katsella  noita omia otoksia,
täällä jaettuja ja jakamattomia,
 ja todeta, että ei kovin monesta kohtaa ole tullut otettua kuvaa neljänä vuodenaikana
-ainakaan tietoisesti.

Tykkään meidän vanhasta pihasaunasta ja siitä löytyikin helposti kevät-, kesä- ja syksykuva,
sillä silloin mökillä ollaan eniten.
Sunnuntaina pistäydyimme mökillä ja nappasin
"Vanha pihasauna eri vuodenaikoina" -sarjaan puuttuvan talvikuvan. 


Talvella pihasauna nukkuu talviunta,
sillä harvemmin sitä tulee talvisaikaan lämmitettyä.
Siellä se lumen sylissä odottelee kevättä, kesää,
innokkaita kylpijöitä.

Vanhin pihakoivu seisoo saunan kulmalla uljaana,
oksat jäässä.
Tammikuinen aurinko saa lumikiteet loistamaan tuhansina pieninä tuikkuina.
Aurinko valaa aina ihanaa toivoa lisääntyvästä valosta,
kevättä kohti menosta,
uudesta, alkavasta  mökkikaudesta.


Keväinen kuva on karu ja paljas.
Saunan edustalla ja ympärillä on menneen syksyn lehtiä ja tuulen riepottelemia oksia,
joiden haravoimisesta kesäkausi aina lähtee käyntiin.
Vanhalle penkille on ihana istahtaa kesken kevättöiden tai saunomisen välillä
 ja kuunnella koivuvanhusta, joka on kevätlintujen laulupuu.
Saunan seinustalla on levollista kuunnella ja ihmetellä kevättä, uuden alkua;
antaa ajatuksen kulkea ympäri pihapiirin,
unelmoida, suunnitella tulevan kesän touhuja.


Kesä.
Vehreys ja vihreys.
Linnut kirmailevat koivun oksistossa
 ja puun lehdet soittavat tuttua kesäistä säveltään tuulessa.
Koivun alimmainen oksa roikkuu matalalla,
saunan katolla, 
melkein silmien tasalla, 
mutta sitä  ei millään raskisi sahata pois.
Se antaa suloisen varjon saunan edustalle.

Tähän kesäiseen kuvaan liittyy paljon onnellisia ajatuksia;
saunan piipusta nouseva savu,
palavan puun tuoksu,
ruohon pehmeä nukka,
kiireettömyys.
yhdessäolo,
luonnon rauha.


Syksyinen saunan seutu viestii kesästä luopumista,
kasvukauden loppua,
mökkikauden päättymistä.

Lehdet leijailevat harvakseltaan maahan,
kahisevat saunaan menijöiden jaloissa.
Kaste nurmella syvenee, tihenee.
Aurinko paistaa matalalta ja kultaa syksyn keltaiset lehdet.

Syksykin näyttää kauniilta.
Se pysäyttää.
Löylýjen välillä istahdetaan penkillä ja muistellaan mennyttä kesää.
Katse tähyää jo kohti syystalvea.
Mökillä käynnit luontojaan harvenevat.

~~~~~~


Vuodenkierto  tuntuu kulkevan aina niin pian keväästä kevääseen.

Mökin pihalla oleva  tuomi on vuodenkierron yksi ihana kuvastaja. 
Tuntuu, että liian pian noista 
odotetuista keväisistä valkoisista kukkatertuista siirrytään
sinisiin tuomenmarjoihin, ruskaisiin lehtiin ja talven paljaisiin mustiin oksistoihin.



Neljä vuodenaikaa on meidän suomalaisten rikkaus.
Jokainen vuodenaika antaa meille oman vaihtuvan näyttelynsä
ja niistä me saamme nauttia kukin tavallamme.

***

Tämä oli mukava haaste,
jonka innoittamana taidan jatkossa ottaa tarkoituksella kuvia 
samasta kohteesta ja kuvakulmasta eri vuodenaikoina.
Niistä saa kivaa pohdiskelun aihetta ja mukavia kuvasarjoja.

~~~~~~

Minä haastan mukaan tähän 
Vuodenaika -haasteeseen

Kaarun Pieni Lintukoto -blogista
Eerikan Valkoinen talo tarinoi -blogista
Hanneleen Täyttä elämää -blogista ja 
Riden Villa Huvitus -blogista.


Pauliinan blogista kopsasin haasteeseen liittyvät jutut:

  
Alunperin haasteen on laittanut alulle Kivipellon Saila. Säännöt ovat seuraavanlaiset:

"Postaukseen toivoisin neljä kuvaa, jotka on otettu eri vuodenaikoina, ehkä samasta paikasta. Tiedän, että neljä kuvaa on aika rajallinen, voisiko siis olla neljä tunnelmaa ja kuvia tietenkin enemmän...

Mukana voi olla uusia ja vanhoja sekä jo julkaistuja kuvia. Haasteen voi toteuttaa "varjohaasteena" eli neljä kuvaa kissan vuodesta. Puutarhakissan omistajat voivat halutessaan yhdistää haasteet. 

Mukaan voi siis haastaa neljä blogiystävää - tai kuinka monta haluaa.
Haasteeseen voi vastata, jos haaste tuntuu hyvältä."


~~~~~~~


Helmikuinen lumimyrsky pöllyää ulkona.
Ihana käpertyä peiton mutkaan 
ja lähteä untenmaille.


-Kaisu-



1. helmikuuta 2018

Kukkamultien vaihtopäivä


Viime maaliskuussa ostamani kaksi saintpauliaa 
yllättivät kesän jälkeen toisella kukinnalla
ja viime kuukaudet ne ovat olleet sitten vehreinä viherkasveina.

"Santut" ovat olleet hintaansa nähden hyötyisät ja tuottaneet pitkään iloa.
Ne olivat nyt tosi pöyhkeät ja ahtaasti pienissä ruukuissa.
Mielenkiinnosta päätin jakaa nämä
ja katsoa, 
saanko ne vielä kukkimaan.

Soitin pikapuhelun äidille, kun en ollut varma niiden jakamisesta..
Kuulema saa juuripaakusta irroitella selvät erillään olevat yksilöt.
Toisesta tulikin useampi irrallinen juuripaakku,
toinen oli vain yhdestä juuresta kasvanut.
Istutin ne uusiin pieniin savisiin ruukkuihin.



"Samoilla tulilla" tuli vaihdettua mullat kaikkiin viherkasveihin.
Siitä niiden kasvukausi taas pääsee alkamaan.

Joko sinä olet alkanut näihin multatouhuihin?
Siemenpussien värikäs hylly näkyi olevan jo kaupassa.
Tänään onnistuin sivuuttamaan ne vielä ilman kiusauksia,
mutta ajatuksissani jo laitoin siemeniä multaan;
krasseja, malvikkia, lehtisalaattia, persiljaa...


Näissä ihanissa multa-ajatuksissa 
jatkan iltatouhuja.

Leppoisaa iltaa!

-Kaisu-