Pääsiäinen,
ihana kevään juhla on käsillä.
Pääsiäiseen minulla liittyy monia rakkaita muistoja lapsuudesta.
Tätini tuli usein perheensä kanssa kotiani kyläilemään
ja toi tullessaan kaupunkilaisten tulijaisina pääsiäismunia.
Suklaamunat hän piilotti pääsiäissunnuntain aamuna meidän lasten etsittäväksi.
Se oli jotain luksusta, jota tiesi aina odottaa.
Tätä samaa perinnettä olen jatkanut omien lasteni kanssa ja heistäkin se on ollut odottamisen arvoinen kiva pieni juttu. <3
Pakkasyö oli useimmiten vahvistanut hanget ja
serkkujen kanssa kirmasimme hankiaisilla pitkin peltoja.
Mieluinen leikki oli hippaleikki, jossa yksi lapsista oli noita-akka.
Noita otti kiinni toisia ja vei pesäänsä pajunkissaisten oksien keskellä olevaan kivikkoon.
Ulkoilu ja leikkiminen ovat painuneet lämpimänä muistoja mieleeni.
Tällaisia elämysten hetkiä huomaan toivovani vielä omille lapsillenikin
tässä lähistön lasten kanssa.
Kevät, uuden alku on käsillä.
Multaan kylvetyt siemenet ovat itäneet ja nousseet oraalle.
Ohra ja rairuoho ovat ihania vertauskuvia siitä,
että elämässä on toivoa;
että elämä voi nousta mustasta maasta ja roudan altakin.
~~~~~~~
Pääsiäinen tuntui tulevan itselle juuri oikeaan hetkeen
kiireisen ja työntäyteisen työrupeaman jälkeen.
Nyt on aikaa hiljentyä ja pysähtyä pääsiäisen sanoman ääreille.
Aikaa perheelle, ystäville, luonnossa olemiselle.
Aikaa virkistäytymiseen monella tapaa,
monella tasolla. <3
Pääsiäisen Iloa Sinulle!
-Kaisu-
