Taas yksi jemmaus käyttöön

Tänä syksynä otin esille 

okrankeltaisen, kotikutoisen, päättelemättä jääneen kirppistelylöydön, 

jota olen lepuuttanut vuosikaupalla omissa kuominoissani. 

Olen ostanut sen 

varmaan värin ja käsityön ihannoinnin perusteella.

Tämä on löytö tyyliin 

’jonkun keskeneräinen käsityö on toisen aarre’. 

Mitähän lienee kutoja aikanaan ollut tästä tekemässä. 

Ja itseasiassa pohdin, onko tämä keltainen kude pellavaa? 

Kangas oli hetken taiteltuna tuossa korituolissa

 nuhrautuneen istuintyynyn sekä selkänojan päällä tuolimattona.

Kangas ei kuitenkaan pysynyt paikoillaan ja oli liian pitkäkin. 

Päätin ommella kankaan muotoon harvalla tikillä, 

jotta voin halutessani purkaa sen helposti.  

Tein tyynylle pussukan kaksinkerroin asetetusta kankaasta 

ja käänsin pitkiltä sivuilta reunat sisään. 

Rottinkia, nahkaa ja käsinkudottua kangasta.  

Kaikki kauniisti sulassa sovussa.

Lämpöä ja pehmeyttä istumiseeen 

sekä uudenlaista värimaailmaa syksyiseen kotiin. 

Mielenkiintoista miten eri syksyt tuntuvat eri värisinä. 

Matkan varrella on ollut keltaisen ja oranssin värisiä syksyjä

 sekä syksyjä ilman erityisiä värejä. 

Ruskean sävyt tuntuvat tänä syksynä, 

pitkästä aikaa omilta 

ja ne kuvaavat jollakin tapaa syksyn syviä tuntoja sekä luonnon värimaailmaa. 

On syksy niin ihmeellinen,
minä kaikkea ymmärrä en.
Miten muutoksen saa
koko kesäinen maa?
Värit hehkuvat nyt loistossaan.

Mikä on väri tai mitkä värit kuuluvat sinun syksyysi?