Pirja -omenapuu ja omenapiirakoita

Istutimme kolme vuotta sitten keväällä pihaamme

Pirja -omenapuun.

Muistuttelimme toisiamme siinä puuhastellessamme 

vanhan ja viisaan sanonnan,

että aina kannattaa istuttaa omenapuu.

Laitoimme verkon jänöjen varalta

ja hoivasimme puuta kasvun alkuun. 

Ensimmäisenä syksynä nuori Pirja kantoi hedelmän,

yhden ainoan.

Puolitimme sen ja totesimme,

että aika kallis omppu,

kolmekymmentä euroa.

Mutta hintansa väärti! 

Toisena vuonna saimme molemmat omat omenat,

a 15 e kpl.

Kolmantena kesänä omenoita tuli kahdeksan,

mutta niihin tuli rupia ja lopulta ne karisivat maahan.

Tänä kesänä puussa on ollut kymmenen kauniin punaista omenaa

eli pikku hiljaa Pirja alkaa ilmeisesti tuottamaan satoa

ja puun hankintahinta tulee vähitellen "kuoletettua".

~~~~

Oikeasti omenapuusta on iloa muutenkin kuin sadon muodossa.

Omenapuu on kauneimpia alkukesän kukkijoita

ja on mielenkiintoista seurata puun kasvua sekä hedelmien kehittymistä.

Pirjan omenat ovat herkutteluomppuja

ja tuon vanhan marjaomenapuumme omenat puolestaan lähinnä silmänruokaa.

Siskon toi iloksemme omenoita,

joita hyödynsin äsken leivontaan.

Omenapiirakan tuoksu tuntui tänä sateisena iltana

niin kotoisalle, mutta myös syksylle.

Kausiherkun tuoksu- ja makumuistot olivat vahvasti läsnä.

 Tein kolmenlaista piirakkaa.

Yläkuvassa vasemmalla on Kaikkien kehumaa omenapiirakkaa.

Oikealla olevat leivoin täältä löytyvällä ohjeella, klik.

Alemmassa piirakassa on kermaviilitäyte

ja ylemmän täytteessä kokeiluna Uuniomena -rahka sekä tavallinen rahka.

Siinäpä on nyt piirakka huomiseen pullavuoroon,

viikonlopulle ja vielä jää pakkaseen vierasvarakin.

Kirjoitanpa tänne vielä muistiin perheomenapuun tarinan:

Puu oli vahvarunkoinen, reilusti yli kymmenen vuotta vanha

ja se kasvoi tuolla marjapensaiden takana.

Emme olleet suojanneet runkoa enää.

Viime maaliskuussa huomasin,

että omenapuun runko oli kaluttu puolen metrin matkalta aivan

ympäriinsä kuin taltalla hakaten.

Se oli rusakoiden työnäyte ja sen puun loppu.

Puun runko pääsi kuitenkin vielä kierrätyksen kautta uuteen tehtävään.

Huomasin nimittäin somessa jonkun kyselevän tällaista matskua.

Omenapuustamme tuli lopulta puukon kahvoja. 

~~~~

Tällaista omenantuoksuista juttua tällä kertaa täällä.

Ehkä vielä istutamme uuden puun "edesmenneen" tilalle.

Mitä lajiketta sinä suosittelisit minulle tänne Perämeren pohjoiselle rannikolle?

Mikä lajike on sinun lemppari?