Palmusunnuntain ilonpilkahduksia

Keväistä pääsiäisen juhlaa kohti mennään

 sanan varsinaisessa merkityksessä;

 hiljaisen viikon tunnelmissa.

Kiireet ovat loppuneet,

kukaan ei käy  ja kalenteri on tyhjentynyt menoista. 

Palmusunnuntaiaamu avautui tänään kauniina;

aurinko paistoi kirkkaasti ja ohut lumipeite kimalteli täynnä pieniä lumitimantteja.

Olohuoneen sohvan keltainen tyynykin näytti muuttuneen valoa hohtavaksi pehmeäksi auringoksi.

Tämä sunnuntai on meilläpäin virpomapäivä,

mutta tänään naapuriston pieniä virpojija ei ole ollut odotettavissa ovelle.

Lapsenlapset lupasivat kuitenkin tulla etävirpomaan pihallemme.

Ommella surautin illalla ex empore heille tuollaiset pienet pussit,

joihin laitoin pikkuisen "normipalkkaa" enemmän suklaisia herkkuja.

Piilotin nuo kuusi pääsiäisyllätyspussia pihaan,

josta ikiomat virpojamme kävivät ne päivällä etsimässä.

Lapset olivat ihan mielissään.

Ilo se on pienikin ilo ja yhteinen hauskan pito! <3

Ohransiemenet ovat itäneet ja mustasta mullasta on noussut vehreän vihreää orasta.

Siemenen itämistä, juuren kasvua ja varren venymistä on mielenkiintoista seurata lasiastian läpi.

Kevään vihreä verso tuo aina viestiä uudesta kasvusta ja elämän ihmeestä.

Kohta ulkonakin kylmästä roudan maan sylistä nousee uskollisesti 

sipulikasvien terävät vihreät piipot ja kukkien sirkkalehdet. 

Luonto puhuttelee voimakkaasti valon ja kasvun sekä uuden elämän iloa tuovalla elementillä.

Kasvikaan ei ole kuollut, vaan se lepää maan suojassa ja herää taas uuteen kesään,

aurinkoon ja lempeään tuuleen.

Virvon varvon,

tuoreeks, terveeks,

tulevaks päiväks, 

viikoks, kuukaudeks,

seuraavaks vuodeks! 

Toivottelen Sinulle lapsenmielistä pääsiäisen iloa

ja tämän erilaisen pääsiäisen ajan herkistäviä, mieleenpainuvia hetkiä! 💛