Lastenlasten serkkuleiri

Tervehdys heinäkuisesta myöhäisestä

 torstai-illasta.

Tulin piipahtamaan kaupungissa  pyykkikonetta pyörittämään

ja samalla kirjoitan tänne muutaman rivin tuoreita ajatuksiani menneistä päivistä. 

Lastenlasten kanssa viettämämme kolme päivää ovat nyt muistojen joukossa.

Saimme  jättää pieniin pikkuisen mummun ja papan tuoksua

sekä huolettomien aurinkopäivien muistoja. 

Vietimme serkkuleirin tällä kertaa aivan läkähdyttävän kuumassa heinäkuisessa helteessä, 

mutta se ei meitä hidastanut;

vietimme ison osan leiristämme meressä tai paljussa.

Ja se on lapsista lystiä se! 

Leikki on serkusten parasta yhteistä tekemistä mökillä.

Siellä ladoissa, puojeissa, navetassa, leikkimökissä, pihaan hyytyneessä peltoautossa

lapsilla oli aivan huippuja leikkejä ja mahtavia uusia leikki-ideoita. 

Pikku gallupin mukaan lapsen tuumasivat, että parasta oli

uiminen

poliisi ja rosvo -leikki

kun pojat ajoivat tyttöjä takaa

paljuilu

polkuautoilu ja sen peräkärryn kyydissä oleminen

serkkujen näkeminen

aitassa nukkuminen

auringon paiste

majaleikit

Ihania pieniä asioita, joista päivät täyttyivät! 

~~~~

Muutaman kerran setä käytti lapsia traktoriajelulla omassa metsässä 

ja aikuiset  olivat toki lavalla mukana, turvana! 

Pappa on hyvä kertomaan juttuja menninkäisistä ynnä muista metsän satuhahmoista 

ja niitä lapset taisivat näissä kuvissa tähyillä.

Hiusten letittäminen on yksi leirijuttu.

Tytöistä on kiva, kun kaikilla on samanlainen kampaus.

Saunan jälkeen tytär kävi nappaamassa tämän ihanan kuvan näistä tyttölöisistä

ilta-auringon luodessa säteitään juuri leikatulle heinäpellolle. 

Leirinlopettajaistunnelmissa osa lapsista oli kiivennyt papan luvalla leikkimökin katolle.

Siellä "korkealla"

he katselivat taivaan sineen

ja ehkäpä eteenpäin uuden kesän tapaamiseen. 💕

"Tämä päivä on huomenna muisto.

Tämä päivä on eilinen.

Jää mieleeni mökki ja rakkaat

ja tunnelma leikkien.

Tänä päivänä opin uutta.

Tänä päivänä unelmoin.

Mietin elämän salaisuutta.

Kiitän kaikesta, minkä koin."

Näillä kauniilla sanoilla heidän vanhemmat muistivat meitä leirin lopuksi.

❤

Pikkusen väsyneinä, mutta onnellisina ja kiitollisina käymme papan kanssa yön levolle!

~Kaisu~ 

Pentikin keittiöliinan ja kaapijan voittaja

Kiitos saamistani sydämellisistä onnitteluista,

ihanista sanoista ja

kivoista kommenteista.

Ihan sydämessä läikähti,

kun luin niitä.💕

Tuntuu hyvälle, 

että näillä tavallisen elämän aihepiireillä 

voin tuoda blogini lukijoille iloa ja tuulahduksia,

joskus laittaa kiertoon jonkun ideanpoikasenkin.

Te ja teidän käynnit Tau(v)onpaikassa on olennainen osa
tätä harrastusta ja blogiystävyyttä. 

Kommentit ovat blogissa peilejä postaukselle ja  somemaailman vuorovaikutusta.
Muutama sanakin ilahduttaa mahdottomasti!💕 

Oli mukava, kun moni oli ensimmäistä kertaa laittanut minulle terveisiä
ja useampi kertoi kulkeneen pitkään kanssani näillä Tau(v)onpaikan poluilla.
Ne kommentit lämmittävät mieltäni erityisesti tänään;
ne antoivat uutta uskoa tämän harrastuksen jatkamiseen ja
intoa tämän blogin kirjoittamiseen!

~~~~~~~~~~

Synttäriarpajaisten voittajan arvoin Random org -menetelmällä

 ja voitto osui Tanjan kommenttiin
"onnea blogillesi"

Oikein paljon Onnea ja Iloa Sinulle 

Omenankukka- keittiöliinan ja Karamelli -kaapijan kanssa. 

Laitan Sinulle tulemaan sähköpostia hetimiten
ja paketin osoitteen saatuani piakkoin !💙

~~~~~~~~~~

Teille kaikille ihanaisille blogini seuraajille

 laitan ilmojen teiden myötä 

omenapuun kukkien tuoksuisia ajatuksia
ja "leikisti" ojennan suklaisia sekä mansikkaisia karamellejä.

Yhdessä teidän kanssa  kaarratan blogini viidennelle vuodelle.
 <3

Ihanaa kesän jatkoa
toivotteleepi

Tauvonpaikan Kaisu

Heinäkuun helle

On ollut kyllä uskomattoman lämmin heinäkuu;

lämpöennätyksiä,

paahdetta pilvettömältä taivaalta,
kuivuutta,

hikinoroja,

välillä pelkkää joutenoloa,
kun ei muuhun pystynyt!  

~~~~~

Siirryimme sutjakkasti tänne omalle mökille

ja  mökkiytyminen tuntuu sopivan meille täydellisesti!

Alkuviikosta meillä oli täällä urakka;
pistimme kuivan sään aikaan liiteriin hurjan määrän halkoja!
Olen myös kaivanut betonivermeet esille ja tehnyt muutamia valuja.
Kuivaminen ainakin on ollut taattua.

Useaan otteeseen päivässä olemme rientäneet Tauvon uimarannalle
ja välillä olen pulahtanut paljuun.
Ja toki kuumuudesta huolimatta saunakin on lämminnyt iltaisin. ;)

 Tämä viikko on ollut kylläkin aika erikoinen ,

sillä olemme olleet täällä oikeastaan kahdestaan.
Se tuntuu ja näkyy, kun ei kukaan kysele "äitiä"
ja tavarat pysyvät paikoillaan tai niitä ei leviä joka paikkaan. <3

Onneksi illalla normaalius palaa, kun lomalaisemme palailevat.
Ja tiistaiaamuna saamme lisää elämää tänne,
kun lastenlasten serkkuleiri alkaa! 💕

Olen nauttinut aamunhetkistä,

heräilevästä auringosta,

valon leikistä,

verhojen pitsikukkavarjoista,

hiljaisuudesta,

pääskysten aamutoimista talon päädyssä.

Lintu-laulu

"oi jospa kuin lintunen päiväni vain

myös kiittäen alkaa mä voisin"

on soinut mielessäni. 

Iltaisin olen nauttinut kesäillan lämmöstä,

pitenevistä varjoista

ja heinäpellon tuoksusta.

Taas kerran olen ihmetellen ihastellut tuota horsman väriä.

Pitänee joskus tarkistaa, löytyykö sitä Tikkurilan värikartasta.

Niin puhuttelevan kaunis tuo Luojan luoma väri on! 

Mökin nurmikko on aivan kuivanut,

koivuissa on keltaisia lehtiä ja

luonnonkukatkin alkavat olla etsimisessä.

Luonnontilaisesta kukkapenkistäni sain kerättyä tämän kesäkimpun. 

Väriä ja iloa tuvan pöydälle!

~~~~

Nyt lientelee;

Teettelee odotettua sadetta.

lähdemme käymään meressä

-se virkistää!

Heinäkuun helteisten päivien iloa!

Kaisu

Ajatuksien lentoja mökkilomalta

Mökkiviikko kotijärven rannalla on tältä kesältä ohi.

Tämä heinäkuinen viikko oli aivan uskomattoman lämmin;

aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta lähes taukoamatta.

Lähtöä tehdessämme ilma oli hiostava ja painostava;
ukkosen kumu kantautui järven yli.
Oli hyvä hetki siivota mökki seuraavia lomalaisia varten.

Miesväki kävi joka päivä useampaan otteeseen virvelöimässä,
mutta kalat tuntuvat häipyneen viileämpiin, syvempiin vesiin.

Kävimme ostamassa snorkkelit ja sukelluslasit kylältä
ja niiden kanssa pojat viihtyivät järvessä.

Aikansa kuluksi he etsivät aarteita;
muun muassa sankollisen simpukankuoria.

Osuipa metsikön reunassa silmiini tämä meidän 70 -luvulta peräisin oleva "kylmiö".
Alkuaikoina mökillä ei ollut vielä sähköjä
ja tämä oli sitä sen ajan neuvokkuutta.

Aika on tehnyt tehtävänsä betonirenkaalle ja kannelle,
mutta se herätti minulle paljon muistoja.
Tuli mieleeni, että alkuvuosina taitoimme kahdeksan kilometrin matkan mökille pyörillä
ja pyörän päällä oli eväät, juomavedet, tykötarpeet sekä pikkusiskot. <3
Oli se reipasta hommaa!

     ~~~~~~~~~~~

Kaadoimme mökin rannan tuntumasta useampia puita. 

Mieheni katkoi ja halkoi rungot tulevien kesien varalle
ja minä kärräsin ne kuivamaan.

Puiden pinoaminen on semmoista sopivan rentoa, älyvapaata  puuhaa,
jossa lopputulos on palkitseva.
Tykkään siitä!

Puuhommissa tuli huvi ja hyöty samalla;

saimme halkojen lisäksi hikiliikuntaa sekä mukavaa yhdessä tekemistä. 

Mökin ympärillä on paljon isoja puita, jotka pitäisi kaataa.
Ne varjostavat pihaa ja osassa taitaa olla jo lahovikaakin.

Niihin tarvitaan kyllä ammatillisempaa otetta, jotta mökit pysyvät ehjinä ja pystyssä. ;)

Mutta tästä  meidänkin puusavotasta oli jo selkeä hyöty;

auringon säteet pääsivät  valaisemaan  mökin pihapiiriä paremmin
ja järvi näkyy ihanasti "yläkylälle".

Mökin polkuja kävellessä tuli mieleen, 

että pienenä tyttönä matka vessalle tuntui niin pitkälle,
pelottavallekin.

Ulkovessa  on todellisuudessa pihan perällä muutamien askeleiden päässä.
Luonnontilaisen metsän polkua pitkin hipsiminen
ja ulkovessassa käyminen on nyt suorastaan idyllinen ja nostalginen hetki.

Loman alkeelliset olot,

kantovesi ja ulkohuussi antavat sopivaa haastetta ja vaihtelua perusarkeen.
Onpa taas huikea mennä vesiklosettiin  ja laskea kraanasta vettä! :)
Ja kyllä se oma peti taitaa antaa ensi yönä suloiset unet!

~~~~~~~~

Huominen huilataan tässä kotosalla
ja saatetaan poiketa  Merikaupunki- messuilla täällä kotikaupungissa.

Oikein ihania kesäpäiviä kaikille.
Ja olethan osallistunut synttäriarpajaisiini täällä!

~~Kaisu~~

Tällä rannalla

Tutusti, turvallisesti

olen perinteisellä kesälomaviikolla kotipitäjässäni.

Tällä rannalla.

Lapsuuden mökkimaisemassa.

Sydän läikähtelee kesäisiä lapsuusmuistoja

ja ajatus viipyilee vanhemmissani ja  heidän menneiden kesien puurtamisessa tämän paikan hyväksi.

Täällä on hyvä olla.

Lasten perheitäkin on piipahtanut täällä iloitsemassa tästä heillekin tärkeästä rannasta.

Rannalla on kaikunut iloiset äänet.

Pienet jalat ovat talloneet sydämien kyllyydestä järven pohjan hiekkaa ja tuon tuostakin joku on pulahtanut veteen, joka on lämmintä kuin linnunmaito.

Lapset ovat tarttuneet vuorotellen soutuveneen airoihin. 

Ilo on loistanut silmistä  osaamisesta ja pienen matkan taittumisesta.

Ilmat ovat olleet aivan uskomattoman 

kauniit ja lämpöiset.

Olemme viettäneet päivämme 

taivaan sinen alla,

laineen liplatuksessa,

 saunan lämmön ja virkistävän järviveden suloisessa sylissä.

Olen valvonut pitkään ja herännyt aikaisin

ehtiäkseni nauttia tästä kaikesta rauhassa.

Tästä tunnelmasta, 

tästä vuorokauden ja sään mukaan vaihtuvasta maisemasta.

Eilen illalla puolen yön aikaan tiskasin rannassa ja seurasin joutsenpariskunnan äänekästä elämää.

Ihastelin siinä yön viiletessä,

miten uljas ja kaunis lintu joutsen on;

 miten voimakkaat ovat sen  siiven iskut ja kuinka kantava ääni sillä on.

Mietin lintuja, 

huolettomuuden esikuvia

ja yritän sitä palautella omaan mieleeni.

Ne eivät murehdi huomisesta,

vaan iloitsevat täysillä tästä hetkestä.

Nimittäin tällä rannalla,

tässä lapsuuden merkityksellisessä maisemassa tulee välillä väistämättä 

puristus rintaan

tämän paikan tulevista kesistä,

vastuista, huolehtimisesta. 

Muut nukkuvat.

Kello tikittää tätä aurinkoista aamua

ja joutsenet toitottavat esimerkillistä lauluaan.

Ne eivät kylvä, eivät niitä.

Nyt on tämä kaunis hetki ja tämä ilo.

Rakkaat muistot. 💛

Ne riittävät tänä aamuna.

Aurinkoisen aamuhetken terveisiä Sinulle!

Kaisu

Synttäriarpajaiset

Heinäkuun kuudes,

blogini  neljäs synttäripäivä.

Sen johdosta järjestän  perinteiset arpajaiset teille blogini seuraajille,
blogiystävilleni. <3

Perinteitä näköjään syntyy puolihuolimattomasti ja sattumoisin.

Minä tykkään näistä kauniista
Pentikin keittiöpyyhkeistä.

Myyjä hoksasi tämän
liinan ja kaapijan  muistuttavan
Tau(v)onpaikan rakennusten väreistä

ja ostin sellaisen tänne arpavoitoksi!

Myöhemmin kotona muistin liinoja olleen edellisissä arpajaisissakin.
Keittiöliinasta taisi tulla perinteinen blogini synttäriarpajaisvoitto! ;)

Olet mukana arvonnassa yhdellä arvalla eli  

kommentoimalla tätä päivitystä
 ja jättämällä yhteystiedot.

Arvon Pentikin puuvilla-pellavasekoitteisen Omenankukka -keittiöpyyhkeen ja
Pentikin kaapijan 

27.7.2018 klo 22.

Jos voittaja ei ota yhteyttä viikon aikana,

arvon tuotteet uudelleen.

Kiitos,  että piipahtelette Tau(v)onpaikassa 

ja jätätte kivoja viestejä minulle.

Onnea arvontaan!

Kaisu

Heinäkuun kukkakimppu

Heinäkuista huomenta! <3

Aurinko paistaa ja linnut laulaa.

Heräsin varhain nauttimaan aamuhetkestä.

Lomasta, kesästä.

Koti on hiljainen;

työmiehet ovat lähteneet 

ja väsyneet matkalaiset nukkuvat univelkojaan.

Hiljalleen tyhjentelen asuntovaunua viikonlopun reissusta

ja palailen ajatuksissani niihin tunnelmiin.

Pyykkitouhujen välillä  poikkesin pihakierrokselle 

ja keräsin kesäkimpun tämän hetken kukkijoista.

Juhlistamaan tätä aamuhetkeä,

tätä päivää,

tulevaa viikkoa.

Heinäkuun kesäisten päivien iloa! 

Loppuviikosta onkin blogini synttärit ja synttäriarpajaisten vuoro! 

-Kaisu-