6. marraskuuta 2024

Luotolainen tikkuri perinneneule

Sain lokakuisina koti-iltoina vedettyä vihdoinkin loppuun
 tämän neuleprojektin,
valmistujaislahjan, 
luotolaisen tikkuri perinneneuleen, 
 jonka lahjan saaja itse valitsi.

Tilasin tarvikepakkauksen täältä, klik
Pakkauksessa oli neuleen ohje, kahdeksan vyyhtiä lankaa 
 sekä Taito-merkki ja -napit.   

Olin kuullut tuon ohjeen olevan reilun oloinen. 
En päässyt itse mittomaan poikaani. 
Päädyin M-kokoon miehustan aloitussilmukoissa 
ja pituuden miehustaan sekä hioihin tein L-koon mukaan.

Aloittelin paidan heinäkuun lopulla 
ja  neuloin rivin pari silloin tällöin. 
Koko neulomisen ajan minua jännitti, tuleeko paidasta liian iso
 ja se vähän kaihersi tekemisen tahtia.

Tämä neule on toki erilainen neulottava kuin islantilaiset neuleet, 
joita on tullut neulottua viikkoon pariinkin. 
Lanka on ohuempaa ja käytin puikkoja no 2,5. 

Neuleen ohje sisältää 
perinteiseen hailuotolaiseen kuuluvia erityisiä kohtia,
västäräkki eli tuo etuosan helmineule, 
virkkaukset olkapäille,
kyynärpäiden kavennukset sekä vahvikevirkkaukset reunoihin. 
Meikäläisen piti keskittyä niihin rauhassa ja  ajan kanssa. 




Kun kuulin pojan olevan tulossa käymään kotona,
panin ison rattaan päälle;
päättelin langanpäät ja ompelin napit. 
Laitoin paidan paksujen kosteiden pyyhkeiden väliin olestumaan. 

🩶

Olihan se mieletön hetki ja voitonriemuinen olo,
kun hän veti paidan päälle. 
Se oli just eikä melkein.
Kyyneleet kierähti silmiini.
 Turhaa oli ollut huoleni. 






Kun tekee toiselle hyvää
antaa vähän ajastaan
laittaa kätensä käyttöön
ja taitonsa toivottuun

silloin jokaisen silmukan 
mutkassa on pieni ajatus 
ja paidan käännön välissä 
pyyntö paremmasta

niin että valmiiksi tullessaan 
tuo puhdas tai pehmeä
on melkein kuin 

näkyvä rukous. 

-Elina Salminen muk.-




Siitä tuli ihanan pehmeä ja lampaan tuoksuinen. 
Villainen.
Tuli kuulema käyttöpaita ja ei ole onneksi kutittanut.  

Tämä on kyllä aivan erioloinen kuin 
Isälleen Nalle -langasta Novitan ohjeella neulomani 
Hailuotolaispaita, josta kirjoitin täällä

🩶

Nyt pyöröpuikot ovat levossa.
Tekisi mieleni pikkuhiljaa askarrella jotain jouluista 
ja ehkäpä kaivan sukkapuikot esille. 

Ajatuksen kulkevat pikku hiljaa joulua kohti!
Ensilumen myötä tuli myös joulumusiikin aika. 

Ihanaa aikaa tämäkin! 

🩶






 

7 kommenttia:

  1. Kaunis paita😍. Tuo on minunkin kutomislistallani. Kumpi ohje sinun mielestäsi oli parempi?

    VastaaPoista
  2. Nonna, tuo kyynärpääkavennus oli selkeämpi Novitalla, muuten aika samanveikkaset.
    Ehkä kokonaisuudessaan Taitoshopin ohje oli parempi ja siihen myös se Facebookin ryhmä olemassa, josta saa tukea ja apua.

    Kiitos viestistäsi ja tsemppiä neulomiseen. Luotolainen on mukava haaste kaikkinensa!

    VastaaPoista
  3. Huikeen hienohan siitä tuli, niin kaunis! <3

    VastaaPoista
  4. Ihana neule, rakkaudella kudottu, jonka neuleen saaja varmasti tuntee aina pukiessaan sen päälle. Runokin oli puhutteleva. Olen itse kirjoittanut runon eräälle ystävälle, joka sairausmatkani aikana kutoi minulle useammat sukat lämmittämään jalkojani.

    Ystävyys on lämpimiin villasukkiin kudottu
    ajatus, välittäminen ja rukous toisen puolesta.
    Se on rinnalla kulkemista, suojelemista
    ja yhdessä elämistä vaikeinakin aikoina.
    Se on enkelin siipien havinaa,
    tähtien pölyä ja auringon paistetta.
    Se on lämpöä, jonka tuntee syvällä sydämessä asti.

    Kiitos Kaisu ihanasta blogistasi <3

    VastaaPoista
  5. Upea villapaita ja ihana kerronta❤️😍 rakkauvella neulottu❤️
    Mukavaa laskeutumista Joulun odotukseen✨ - helkky

    VastaaPoista